STTK:n lausunto työryhmäraportista valtioneuvoston kanslialle
STTK:n keskeiset viestit:
- Tulosperusteisempi malli ja rakenteiden selkeyttäminen on kannatettavaa
- Valtioneuvoston kanslia olisi perusteltu koordinoiva taho, koska kumppanuussuunnitelma on poikkihallinnollinen ja edellyttää selkeää poliittista ohjausta
- Työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien aito osallistuminen on varmistettava ja kuulemisten on vaikutettava suunnitelman sisältöön
- Valmisteluun ja toimeenpanoon tarvitaan riittävät resurssit sekä selkeä vastuunjako
- Rahoituksen ja painopisteiden tulee tukea sosiaalista osallisuutta, työllisyyttä, osaamista, kestävää kasvua ja alueellista elinvoimaa, sekä huomioida sosiaalisten oikeuksien pilari, tasa-arvo ja Suomen erityispiirteet.
Yleiset näkemykset työryhmäraportista
STTK pitää työryhmän raporttia perusteellisena ja hyvin jäsenneltynä. Uudistus on yleisellä tasolla myönteinen, ja STTK pitää kannatettavana siirtymistä tulosperusteisempaan malliin sekä pyrkimystä selkeyttää rakenteita.
Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta (esim. aikataulu, menettelyt, kumppanuuslähestymistapa, säädösvalmistelu, suunnitelman rakenne)
STTK pitää valmistelun lähtökohtia perusteellisina ja kannatettavina ottaen huomioon kumppanuussuunnitelman moniulotteisen luonteen. STTK:n näkemyksen mukaan valtioneuvoston kanslia olisi luonteva ja perusteltu valinta suunnitelman valmistelijaksi ja koordinoivaksi tahoksi, koska se pystyy parhaiten yhteensovittamaan kokonaisvaltaisia painopisteitä ja varmistamaan poliittisen ohjauksen selkeyden ilman, että valmistelu keskitetään yhteen ministeriöön.
STTK pitää asetuksen kumppanuuslähestymistapaa tervetulleena ja korostaa, että työmarkkinaosapuolten sekä muiden keskeisten sidosryhmien osallistuminen valmisteluun on varmistettava aidosti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Kumppanuusperiaatteen tulee näkyä paitsi kuulemisissa myös siinä, miten näkemykset otetaan huomioon suunnitelman tavoitteiden, painotusten ja toimeenpanon määrittelyssä.
STTK pitää välttämättömänä, että valmisteluun ja toimeenpanoon varataan kaikissa ministeriöissä riittävät resurssit. Suunnitelman laajuus, poikkihallinnollisuus ja aikataulu edellyttävät selkeää vastuunjakoa, toimivaa koordinaatiota ja riittävää asiantuntijavalmistelua.
STTK kiinnittää huomiota myös valmistelun aikatauluun. Ensimmäisen kumppanuussuunnitelman tulisi olla valmis jo 30.6.2027.Se korostaa tarvetta avoimelle, ennakoitavalle ja hyvin resursoidulle valmisteluprosessille.
Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa
STTK pitää tervetulleena, että kumppanuussuunnitelmien kautta kohdennetaan resursseja korvamerkitysti EU:n yhteisiin ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisiin tavoitteisiin. On tärkeää, että rahoituksen kohdentaminen tukee samanaikaisesti sosiaalista osallisuutta, työllisyyttä, osaamista, kestävää kasvua ja alueellista elinvoimaa.
STTK yhtyy työryhmän näkemykseen, että suunnitelmassa on perusteltua keskittyä pienempään määrään vaikuttavia ja laajempia kokonaisuuksia, jotta kokonaisuus ei pirstaloidu. STTK kannattaa hankkeiden ja uudistusten priorisointia erityisesti silloin, kun niillä on työllisyyttä, julkista taloutta ja talouskasvua vahvistava vaikutus.
STTK pitää tärkeänä, että sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaiset maakohtaiset suositukset, ovat keskeisessä ohjaavassa roolissa suunnitelman investointien ja uudistusten määrittelyssä. Pidämme tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvon periaatetta noudatetaan ja sovelletaan myös käytännössä johdonmukaisesti kumppanuusrahaston toimeenpanossa.
Muuta huomioitavaa
STTK korostaa läheisyysperiaatteen toteutumista kumppanuussuunnitelman laatimisessa. Kansallisen valmistelun tulee turvata mahdollisuus ottaa huomioon Suomen erityispiirteet, työelämän ja sosiaalisen ulottuvuuden kannalta keskeiset tavoitteet sekä alueelliset tarpeet.
Lisätietoja STTK:ssa: Maria Häggman
