Brysselin syksy käynnistyy tilanteessa, jossa EU hakee suuntaa yhä epävarmemman maailman keskellä ja neuvottelee samalla mittavista uudistuksista kehysbudjettiinsa.
Aikaisemmin tällä kaudella komissio on keskittynyt tiukasti Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen, ja se säilyy unionin keskeisenä tavoitteena jatkossakin. Palkansaajien näkökulmasta on valitettavaa, että tuloksia on haettu pitkälti sääntöjä yksinkertaistamalla eikä investoimalla ja työelämää parantamalla.
Kun uudistumista on haettu niin sanottujen Omnibus-esitysten kautta, se on osittain heikentänyt lainsäädäntöä ja vaikuttanut kielteisesti palkansaajien asemaan. Tilannetta on hankaloittanut myös entistä nopeampi tahti, jolla uudistuksia pyritään viemään eteenpäin. Esitys uudesta eurooppalaisesta EU Inc. -yhtiömuodosta on niin ikään herättänyt palkansaajaliikkeessä huolta sekä oikeudellisesta varmuudesta että työntekijöiden oikeuksista.
Tähänastinen poliittinen linja on antanut ajoittain sen vaikutelman, että EU:ssa on unohdettu, ettei kestävä kilpailukyky synny pelkästään sääntöjä karsimalla vaan korkeasta osaamisesta, laadukkaista työpaikoista, reiluista pelisäännöistä ja vahvasta sosiaalisesta vuoropuhelusta.
Pitkään odotettuja askeleita työelämän kehittämiseksi
Kesän aikana komissio on kuitenkin ottanut kautensa ensimmäisiä konkreettisia askelia työelämän kehittämiseksi. Se julkaisi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden edistymisestä ja tulevista toimista sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi. Vaikka suunta on oikea, kunnianhimo ja konkreettiset toimet jäävät vielä vaatimattomiksi.
Tiedonannon mukaan EU on kaukana monien sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta. Työllisyyden kehitys on ollut myönteistä, mutta aikuiskoulutuksen mahdollistamisessa ja köyhyyden vähentämisessä ollaan edelleen selvästi tavoitteista jäljessä.
Tämän lisäksi komissio julkaisi kesällä työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemisen laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöaloitteesta. Se käsittelee muun muassa algoritmijohtamista, tekoälyn käyttöä, etätyötä ja oikeudenmukaista siirtymää.
Työllisyyden kehitys on ollut myönteistä, mutta aikuiskoulutuksen mahdollistamisessa ja köyhyyden vähentämisessä ollaan edelleen selvästi tavoitteista jäljessä.
STTK:lle aloite on erityisen keskeinen, sillä juuri näissä kysymyksissä ratkaistaan, vahvistavatko uudet teknologiat, vihreä siirtymä ja muuttuvat työnteon tavat työntekijöiden asemaa vai lisäävätkö ne epävarmuutta ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla.
Tämän ohella komissio käynnisti kuulemisen myös niiden henkilöiden aktivoimisesta, joilla on merkittäviä esteitä päästä työmarkkinoille. Aloite on tasa-arvon kannalta merkittävä, sillä Euroopassa 63 prosenttia työmarkkinoiden ulkopuolella olevista henkilöistä ovat naisia.
On tervetullutta, että komissio alkaa viimein edistää työelämän kehittämistä koskevia tavoitteitaan. Nyt tarvitaan vielä poliittista tahtoa, jotta nämä avaukset saadaan muutettua konkreettisiksi toimiksi, jotka vahvistavat työntekijöiden asemaa, työelämän laatua ja sosiaalista Eurooppaa.
Syksyn aikana odotetaan vielä oikeudenmukaisen liikkuvuuden esitystä, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä mittaamaan komission nykyistä tahtotilaa. Kokonaisuuteen kuuluu lainsäädäntöaloitteita, joiden on tarkoitus helpottaa sosiaaliturvan ja osaamisen liikkumista maasta toiseen.
On tärkeä varmistaa, että työvoiman liikkuvuuden kehittäminen perustuu työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen, tehokkaaseen valvontaan ja väärinkäytösten torjuntaan. Muuten lupaukset oikeudenmukaisesta pelikentästä jäävät tyhjiksi, ja sisämarkkinoiden kilpailu vääristyy edelleen.
Kilpailukykyä ja oikeudenmukaisuutta on kehitettävä yhdessä
STTK haluaa nähdä Euroopan, jossa kilpailukyky, tuottavuus ja turvallisuus rakentuvat osaamisen, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisen työelämän varaan.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää kunnianhimoa komission työelämäaloitteilta ja poliittista halua jatkaa Euroopan työelämän parantamista. Samalla palkansaajaliikkeen on vaikutettava aktiivisesti siihen, että vahvan vähimmäislainsäädännön rinnalla sosiaalinen vuoropuhelu, työehtosopimusjärjestelmät ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuus säilyttävät vahvan asemansa eurooppalaisessa työelämämallissa.
Euroopan vahvuus syntyy siitä, että taloutta, turvallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta uudistetaan yhdessä ja rakennetaan samaan suuntaan.
Maria Häggman
Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden päällikkö.
