STTK:n lausunto valtiovarainministeriölle
Yleiset huomiot
Suomen taloudessa on nähtävissä kasvun merkkejä, mutta julkisen talouden tila on edelleen haastava. Julkisen talouden alijäämäisyys edellyttää myös veropolitiikassa maltillisuutta. Veropolitiikalla tulee samanaikaisesti turvata hyvinvointivaltion veropohja, vahvistaa työllisyyttä ja tukea kotitalouksien ostovoimaa. STTK pitää tärkeänä, että veroratkaisujen vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena sekä julkisen talouden kestävyyden, tulonjaon että palkansaajien ostovoiman näkökulmasta.
STTK suhtautuu myönteisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksiin, joiden tarkoituksena on estää verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiokehityksen seurauksena. Samoin pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat maltilliset työn verotuksen kevennykset vahvistavat työnteon kannustimia ja kotitalouksien ostovoimaa. Palkansaajien ostovoima on palautunut energiakriisin aiheuttamasta romahduksesta, mutta viime aikoina inflaation nopeutuminen taas on syönyt palkansaajien ostovoimaa. Talouden ja työllisyyden tukeminen tässä tilanteessa pieni- ja keskituloisten maltillisilla tuloverokevennyksillä on suhdannepoliittisesti järkevää.
Pieni- ja keskituloisten maltillinen tuloverotuksen keventäminen tukee ostovoimaa
STTK suhtautuu myönteisesti työtulovähennyksen korottamiseen pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Työtulovähennys on kohdennettu väline työnteon kannustimien vahvistamiseen. Sen vaikutukset kohdistuvat pääosin niille tuloryhmille, joissa työn tarjonnan kannustimet ovat merkittävimpiä. Työtulovähennyksen korottaminen hyödyttää pieni- ja keskituloisia palkansaajia, joiden tuloista suurin osa suuntautuu kulutukseen ja joihin elinkustannuskriisi on osunut voimakkaasti.
STTK pitää myös tarkoituksenmukaisena ansiotuloverotuksen tuloveroasteikkojen indeksitarkistuksen toteuttamista pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Indeksitarkistus pitää verotuksen tason ennallaan, eikä sitä tule nähdä varsinaisena veronalennuksena. Sen sijaan suurituloisten valtion tuloveroasteikon inflaatiotarkistukset tulisi jättää tekemättä, koska suurituloisten marginaaliveroprosentteja alennettiin tuntuvasti vuoden 2026 alusta.
Samalla STTK korostaa, että veronalennusten vaikutuksia julkiseen talouteen tulee arvioida realistisesti. Suomen julkinen talous on edelleen merkittävästi alijäämäinen, eikä verokeven-nysten voida lähtökohtaisesti olettaa rahoittavan itseään talouskasvun tai työllisyyden kautta.
Työsuhdeoptioiden verotusta ei ole tarvetta muuttaa eikä henkilöstöanteja laajentaa
Työsuhdeoptioiden verotuksen muuttaminen listaamattomista yrityksistä hallituksen esittämällä tavalla on monessa mielessä ongelmallinen. Voidaan kysyä, onko esitys oikeasuhtainen, kohdistuuko se oikeaan ryhmään ja tuottaako se riittävästi talouskasvua suhteessa menetettyihin tai viivästyviin verotuloihin. Verotuottomenetykset tai verotuottojen siirtyminen myöhempään ajankohtaan on arvioitu noin 100 miljoonan euron suuruisiksi. Tätä voidaan pitää nykyisessä julkisen talouden tilanteessa suurena verotuottojen menetyksenä samalla, kun sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita leikataan. Myös verohallinnon työmäärän lisääntyminen muutoksen myötä on ongelmallista, sillä verohallinnon resursseja on jo aiemmin leikattu. Tämä voi johtaa verovajeen kasvuun.
Työsuhdeoptioiden veroetu kohdistuisi suurelta osin kaikkein suurituloisimmille. Työsuhdeoptiot tulisivat esityksen myötä verotuksellisesti edullisempaan asemaan palkkatuloihin verrattuna, koska niiden veronmaksua lykättäisiin samalla kun normaalista palkasta peritään tuloveroa. Tämä voi kannustaa tulojen muuntamiseen palkkatuloista optioiden suuntaan. STTK:n mielestä työsuhdeoptioiden verotukseen esitetty huojennus ei ole tarpeellinen.
STTK ei pidä perusteltuna henkilöstöantisäännöksen laajentamista listaamattomista yrityksistä siten, että konsernirakenteissa myös emoyhtiön osakkeita voitaisiin tarjota tytäryhtiöiden henkilöstölle. Ehdotetun muutoksen vaikutusarvioita ei tuoda esityksessä selkeästi esille. Sääntelyn soveltamisalan laajentaminen voi mahdollistaa perusteettomien veroetujen muodostumista tai verosuunnittelua konsernirakenteiden avulla. Esityksen tulisi sisältää nykyistä tarkempi arvio verotuen määrästä, edunsaajien lukumäärästä sekä etujen jakautumisesta eri tulotasoilla. Esitys ei riittävässä määrin takaa sitä, että henkilöstöannin laajapohjaisuus toteutuu konsernitasolla, vaan se todennäköisesti kohdentuisi lähinnä yrityksen avainhenkilöiden palkitsemiseen.
Yrittäjävähennyksen korotus johtaa lähinnä verotuottojen menetykseen
STTK suhtautuu kriittisesti yrittäjävähennyksen korottamiseen 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Yrittäjävähennys on verotuki, jonka vaikuttavuudesta investointien, tuottavuuden tai työllisyyden kasvattamisessa on hyvin vähän näyttöä. Julkisen talouden kiristyneessä tilanteessa uusien tai kasvavien verotukien käyttöönottoa tulee arvioida erityisen kriittisesti. Yrittäjävähennyksestä tulisi luopua kokonaan tai ainakin pienentää sitä merkittävästi veropohjan vahvistamiseksi seuraavalla vaalikaudella.
STTK katsoo, että yritysten kasvua ja investointeja voidaan usein tukea tehokkaammin esimerkiksi panostamalla osaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä työvoiman saatavuuteen.
Lisätietoja STTK:ssa: Seppo Nevalainen, ekonomisti
