STTK:n lausunto valtiovarainministeriölle
STTK pitää perusteltuna, että sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verotusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Verotuksen tulee kohdella kotimaisia ja ulkomaisia rahastoja EU-oikeuden edellyttämällä tavalla, eikä rahaston oikeudellisen muodon tule perusteettomasti ratkaista sen verokohtelua.
Esityksen mukaan ulkomaisen rahaston verovapauden edellytyksenä ei enää olisi rahaston sopimusperusteisuus. Sen sijaan verovapauden edellytyksenä olisi muun muassa se, että rahasto on rekisteröintivaltiossaan verovapaa, läpivirtaava tai käytännössä verovapaa.
STTK pitää muutoksen lähtökohtaa ymmärrettävänä, mutta katsoo, että erityisesti käsitteen ”käytännössä verovapaa” tulee olla lainsäädännössä ja sen perusteluissa riittävän tarkkarajainen. Verovapauden edellytysten tulee olla sellaisia, ettei sääntely mahdollista Suomen veropohjan perusteetonta kaventamista tai uusien verosuunnittelurakenteiden muodostamista.
STTK korostaa yleisesti verotuksen neutraalisuutta. Taloudellisesti samankaltaista sijoitustoimintaa tulisi kohdella verotuksessa mahdollisimman yhdenmukaisesti riippumatta sijoituksen oikeudellisesta muodosta tai siitä, onko sijoitus tehty kotimaisen vai ulkomaisen rahaston kautta. Samalla on tärkeää arvioida rahastosijoittamisen verokohtelua suhteessa suoraan omistamiseen.
STTK pitää perusteltuna myös ehdotusta, jonka mukaan rahaston jakamaan voitto-osuuteen ei sovellettaisi emo–tytäryhtiödirektiiviin perustuvaa osinkojen lähdeverovapautta. Rajaus vähentää riskiä siitä, että rahastorakenteiden avulla voitaisiin saavuttaa sellaisia lähdeveroetuja, joita direktiivillä ei ole tarkoitettu.
Esityksen vaikutusarvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota muutosten vaikutuksiin julkisen talouden verotuottoihin. STTK pitää tärkeänä, että esityksen yhteydessä arvioidaan mahdollisimman konkreettisesti, kuinka paljon verovapauden piiri mahdollisesti laajenee ja kuinka suuri vaikutus muutoksella arvioidaan olevan Suomelle kertyviin lähdevero- ja muihin verotuottoihin. Myös vaikutusten jälkikäteinen seuranta on tarpeen.
Veropohjan turvaamisen merkitys korostuu tilanteessa, jossa julkinen talous on huomattavan alijäämäinen. Verolainsäädännön muutoksissa on tämän vuoksi vältettävä ratkaisuja, jotka tarpeettomasti kaventavat veropohjaa tai siirtävät verotuksen painopistettä työn ja kulutuksen verotukseen.
STTK pitää tärkeänä, että Verohallinnolla on riittävät mahdollisuudet saada ulkomaisista rahastoista tiedot, joita tarvitaan verovapauden edellytysten täyttymisen arvioimiseksi. Verovelvollisella tai verovapautta vaativalla rahastolla tulee olla riittävä selvitysvelvollisuus erityisesti rahaston oikeudellisesta asemasta, tosiasiallisesta verokohtelusta ja voitonjaosta sen rekisteröintivaltiossa.
Lisätietoja STTK:ssa: Seppo Nevalainen
