Suomen taloudesta on saatu viime aikoina aiempaa parempia uutisia. Talousennusteiden yhteinen viesti on tällä hetkellä varsin selvä: talous on kääntynyt kasvuun. Tälle ja ensi vuodelle ennakoidaan noin kahden prosentin talouskasvua (esim. Labore, Suomen Pankki).
Kasvun vetureina ovat vienti ja investoinnit, kun taas yksityisen kulutuksen elpyminen on hitaampaa. Suomen vientimarkkinat vahvistuvat, ja investointeja vauhdittavat muun muassa puolustushankkeet, datakeskukset ja vihreä siirtymä. Sen sijaan esimerkiksi asuntorakentaminen on edelleen heikkoa.
Tuotanto, vienti ja investoinnin kasvavat, mutta vaikutukset työllisyyteen ja kulutukseen ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.
Suomen talouden haaste ei enää ole ensisijaisesti kasvun puute, vaan se, ettei kasvu välity riittävästi työmarkkinoille, kotitalouksiin ja julkiseen talouteen. Tuotanto, vienti ja investoinnin kasvavat, mutta vaikutukset työllisyyteen ja kulutukseen ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.
Kasvuun liittyy myös epävarmuuksia. Geopoliittiset konfliktit, inflaatiopaineet ja korkotason nousu voivat heikentää talouskehitystä ja pitää kotitaloudet varovaisina.
Työmarkkinat laahaavat perässä
Talouden suurin huolenaihe on tällä hetkellä työllisyys. Vaikka tuotanto kasvaa, työttömyysaste on yli 10 prosentin. Suomen työttömyys on samalla EU-maiden korkein, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä nopeaa helpotusta.
Työmarkkinat seuraavat yleensä suhdannekäänteitä viiveellä. Yritykset voivat lisätä tuotantoa ilman uusia rekrytointeja, mutta pidemmällä aikavälillä kasvun pitäisi näkyä myös työvoiman kysynnässä.
Työllisyyden paraneminen ei kuitenkaan ole automaattista. Nykyinen kasvu painottuu investointeihin ja vientiin, joiden pysyvät työllisyysvaikutukset voivat jäädä suhteellisen pieniksi. Ratkaisevaa on, leviääkö kasvu laajemmin palveluihin, rakentamiseen ja työvoimavaltaisille aloille.
Ostovoima vahvistuu, mutta kulutus ei vielä
Palkansaajien kannalta myönteistä on, että palkat nousevat hintoja nopeammin. Näin ostovoima vahvistuu ja reaalipalkat kasvavat.
Monen kotitalouden arjessa tuntuu silti edelleen tiukalta. Erityisesti ruoan, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet viime vuosina tuntuvasti. Lisäksi heikko työllisyystilanne ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset lisäävät epävarmuutta, mikä kannustaa kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan.
Kulutuksen vahvempi elpyminen edellyttääkin ennen kaikkea työllisyyden paranemista ja kuluttajien luottamuksen vahvistumista tulevaisuuteen.
Julkisen talouden tila säilyy heikkona
Vaikka talous kasvaa, julkisen talouden tilanne säilyy heikkona. Alijäämä on edelleen suuri ja velka kasvaa. Hallituksen päätös yritysveron alentamisesta ensi vuodelle kasvattaa osaltaan alijäämää. Talouskasvu ei toistaiseksi riitä paikkaamaan kasvavia korko- ja puolustusmenoja.
Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää ensi vaalikaudella sekä vastuullista talouspolitiikkaa että vahvempaa kasvupohjaa. Keskeisessä roolissa on työllisyys. Jokainen uusi työpaikka vahvistaa julkista taloutta sekä kasvattamalla verotuloja että vähentämällä työttömyydestä aiheutuvia menoja.
Suomen taloustilanne voidaan tiivistää yhteen havaintoon: talous on kääntynyt parempaan suuntaan, mutta palkansaajan näkökulmasta käänne on vielä kesken. Todellinen onnistuminen mitataan siinä, näkyykö kasvu lähivuosina myös työpaikkoina, ostovoimana ja vahvempana julkisena taloutena.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
