STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Nykytila ja sen arviointi
Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan useita muutoksia KEHA-keskuksen tehtäviin. Muutoksissa lakkautettaisiin tiettyjä toimia kokonaan ja osa muutoksen kohteena olevista toiminnoista siirtyisi muualle. Työvoimaviranomaisille suunnattu oikeudellinen tuki, osaamisen kehittämisen tuki, monialaisen palvelun tuki, valtakunnalliset asiakas- ja neuvontapalvelut sekä nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennus lakkautettaisiin. Yritystoimintaan liittyvät tieto- ja neuvontapalvelut siirtyisivät elinvoimakeskukselle ja osaajien maahanmuuton edistämisen valtakunnallisia palveluita siirrettäisiin Business Finlandille.
STTK suhtautuu hallituksen esitysluonnoksen ehdotuksiin kriittisesti. On vaara, että muutosten takia KEHA-keskuksen kyky vastata tehtävistään heikentyy ja alueiden sekä työnhakijoiden välinen yhdenvertaisuus vaarantuu. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvin erikokoisille ja erilaisista lähtökohdista toimivalle työllisyysalueelle asettaa merkittäviä vaatimuksia yhdenmukaiselle ohjaukselle ja yhteisille tukipalveluille. Valtakunnallisten palveluiden tarvetta pitäisi arvioida erityisen huolellisesti ennen tehtävien lakkauttamista tai merkittävää supistamista.
Toiminnan arviointia on tehty, kun TE-palveluiden uudistuksen toimeenpano ja uusien toimintamallien vakiintuminen ovat olleet kesken. Monien uusien tehtävien vakiintuneet käytännöt eivät ole vielä ehtineet muotoutua. On haastavaa arvioida, mitkä nähdyistä haasteista liittyvät käyttöönottoon ja yhteensovittamiseen, ja mitkä taas ovat todellisia rakenteellisia ongelmia. STTK katsoo, että ennen laajojen rakenteellisten uudistusten toteuttamista viranomaistyölle pitäisi antaa riittävästi aikaa vakiintua.
Lisäksi muutosten kokonaisvaikutuksia tulisi arvioida kattavammin. Muutokset voivat siirtää työmäärää, kustannuksia ja osaamistarpeita työllisyysalueille ja kunnille. Esityksessä on arvioitu työvoimaviranomaisten lisäresurssitarpeita ja vaikutuksia toiminnan tuloksellisuuteen korkeintaan niukasti.
Tavoitteet
Työnjaon selkeyttäminen on kannatettavaa, mutta esitykseen sisältyy käytännön riskejä. Työllisyysalueet ovat kooltaan, toimintaympäristöiltään ja resursseiltaan erilaisia. Työllisyysalueiden palvelu- ja tukitarpeet ovat näin ollen erilaisia. Pienemmillä ja resursseiltaan rajallisemmilla työllisyysalueilla valtakunnallisen tuen, ohjauksen ja asiantuntijapalveluiden merkitys on korostunut. Nämä erot tulisi huomioida tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa.
Esityksessä tunnistetaan KEHA-keskuksen rooli yhteisten tietojärjestelmien, analytiikan sekä tiedolla johtamisen tukena. Nämä tehtävät säilyvät, mitä STTK pitää myönteisenä. Samalla STTK kuitenkin katsoo, että KEHA-keskuksen käytännön kosketuspinta työllisyydenhoidon tehtäviin kaventuu esityksessä ehdotettujen muutosten takia.
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetut muutokset kohdistuvat tehtäviin, joiden tarve on ilmeinen erityisesti pienillä ja resursseiltaan rajallisilla työllisyysalueilla. Esimerkiksi oikeudellisen tuen lakkauttaminen voi heikentää tiettyjen työvoimaviranomaisten toimintaedellytyksiä. Valtakunnallinen tuki on myös edistänyt yhdenmukaisia tulkintoja ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua. STTK muistuttaa, että työllisyyspalvelut liittyvät läheisesti kansalaisten perusoikeuksien, oikeusturvan ja toimeentulon turvaamiseen, minkä vuoksi yhtenäisten menettelytapojen ja valtakunnallisen asiantuntijatuen merkitys on syytä tunnistaa.
Valtakunnallisia asiakas- ja neuvontapalveluja koskevien tehtävien osalta työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen olisi lakkauttamista parempi vaihtoehto. Nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennuksen lakkauttaminen vaikuttaa ristiriitaiselta tilanteessa, jossa nuorten työllistymis- ja hyvinvointihaasteet ovat laajalti tunnistettuja ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve suuri.
Lisäksi ehdotettuja muutoksia on arvioitava koko työllisyyspalvelujärjestelmän näkökulmasta. Monet työllisyysalueet ovat rakentaneet toimintamallinsa ja resurssinsa TE-palveluiden uudistuksen yhteydessä hyväksytyn lainsäädännön varaan. Mikäli valtion vastuulla olleita tehtäviä ja tukipalveluja vähennetään ilman vastaavia lisäresursseja kunnille, on vaarana alueellisten erojen kasvu palveluiden laadussa. Tehtäväsiirtojen osalta on huolehdittava hyvästä henkilöstöpolitiikasta, aidosta yhteistoiminnasta sekä mahdollisuuksista monipaikkaiseen ja paikkariippumattomaan työhön.
Kokonaisuutena esityksen henkilöstövaikutukset ovat ongelmallisia. KEHA-keskuksen henkilöstön määrä vähenisi 97 henkilötyövuodella. Samalla KEHA-keskukselle jääville tehtäville asetetaan esityksessä merkittäviä odotuksia esimerkiksi vaativien työvoimapoliittisten lausuntojen, tiedolla johtamisen ja valtakunnallisen ohjauksen osalta. STTK vaatii, että KEHA-keskuksen tehtäville turvataan riittävät resurssit laadun, vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Hyvä työnantajapolitiikka ja vastuullinen johtaminen on muutostilanteessa erityisen tärkeää. Toimeenpanossa on myös huolehdittava työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta sekä organisaation osaamisen säilymisestä.
Esityksen keskeinen puute on vaikutusarviointien kapeus. Arvioinneissa painottuvat valtionhallinnon säästöt eikä vaikutuksia työllisyysalueiden kustannuksiin arvioida riittävästi.
Lakisääteisen tehtävän poistaminen ei itsessään tee tehtävästä tarpeetonta. Tämä konkretisoituu monien lakkautettavien tehtävien osalta, koska ne ovat tukeneet työvoimaviranomaisten osaamista, palveluiden yhdenmukaista toteuttamista ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Kun KEHA-keskuksessa hoidettuja asiantuntijatehtäviä lakkautetaan, on käytännössä todennäköistä, että samalla syntyy uusia resurssi- ja osaamistarpeita työvoimaviranomaisille. Todellisia kustannusvaikutuksia tulisi arvioida koko järjestelmän näkökulmasta eikä ainoastaan valtiontalouden säästöinä. Muussa tapauksessa on vaarana, että kustannukset siirtyvät kunnille tai että palveluiden taso ja yhdenvertaisuus heikkenee.
Esityksessä tavoitellut säästöt voivat jäädä kokonaisuutena vähäisiksi, mikäli valtion vastuulta poistuvien tehtävien hoitaminen edellyttää vastaavien resurssien lisäämistä työllisyysalueilla ja kunnissa. Esityksessä ei riittävästi arvioida, kuinka paljon kustannuksia ja työmäärää siirtyy käytännössä paikalliselle tasolle. Tämän vuoksi jää epäselväksi, syntyykö muutoksista todellisia julkisen talouden säästöjä vai siirtyvätkö kustannukset ainoastaan hallinnon tasolta toiselle.
Vaikutusten arviointia on syytä tarkentaa työvoimaviranomaisten sekä asiakkaiden näkökulmasta.
Muut toteuttamisvaihtoehdot
Muiden toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelu ei ole kattavaa. Työllisyyden edistämisen näkökulmasta on tarpeen tarkastella pystyttäänkö tavoitteet saavuttamaan ilman vastaavia riskejä palvelutasolle ja yhdenvertaisuudelle. Toteuttamisvaihtoehdoissa tulisi myös tarkastella mahdollisuus pilotointiin joillakin työllisyysalueilla ja vaiheittainen toteutus niiden pohjalta.
Voimaantulo
Porrastettu voimaantulo on perusteltua, mutta siirtymäaikojen riittävyyttä on syytä tarkastella. Toimeenpanossa on varmistettava jatkuvuus ja se että toimijoilla on riittävästi aikaa omaksua uudet tehtävät ja vastuut. Siirtymävaihe ei saa aiheuttaa palvelukatkoksia, osaamisvajetta tai epäselvyyksiä vastuunjaossa.
Muuta
KEHA-keskuksessa on jo vuoden 2026 aikana toteutettu yhteistoimintaneuvotteluja ja esitetty lainsäädäntöuudistus johtaa henkilöstön näkökulmasta uusiin muutosprosesseihin. Henkilöstövaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta jo ennestään niukkoja henkilöstöresursseja ei vähennetä perusteettomasti, ja jotta esimerkiksi eläköitymisten myötä tapahtuva henkilöstön vähentyminen voidaan huomioida.
On tärkeää, että muutosten toimeenpanossa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja varmistetaan aidon yhteistoiminnan toteutuminen. Henkilöstön jaksamiseen ja muutosten kohtuulliseen aikatauluttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tilanteessa, jossa toimintaan on jo aiemmin kohdistunut useita peräkkäisiä uudistuksia ja muutosprosesseja.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö, ekonomisti
