Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Aiemmin linjatut toimet vahvistettiin, mutta heikentyneeseen työllisyystilanteeseen ei esitetty uusia ratkaisuja.
Kesän aikana on korostettu talouskasvun käynnistymistä. Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 alkaen. Perinteisesti talouskasvun pitäisi näkyä viiveellä myös työllisyydessä, ja toisaalta työllisyyden paraneminen vahvistaa talouskasvua.
Kahden talouskasvuvuoden aikana työllisten määrä kuitenkin väheni lähes 40 000 ja työttömien määrä kasvoi lähes 80 000 henkilöllä. Tänä vuonna työllisyys on heikentynyt edelleen lähes 20 000 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa jo lähes 150 000.
– Hallitus näyttääkin tehneen todellisen ihmetempun, kun talouskasvu on työllisyyden kasvun sijaan yhdistynyt työttömyyden kasvuun. On vaikea ymmärtää, miksi tässä työllisyystilanteessa aktiivisen työllisyyspolitiikan mahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Esimerkiksi suojaosien hyödyistä on saatu juuri uutta tutkimustietoa, joten niiden palauttaminen olisi ollut luontevaa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö linjaa.
Hallituksen veropolitiikka suosii loppuun asti hyväosaisia
Hallitus ei perunut runsaasti kritiikkiä herättänyttä yhteisöveron alennusta. Tutkimusnäytön perusteella yhteisöveron alennukset eivät vauhdita talouskasvua. Sen sijaan päätetyn muutoksen hinnaksi arvioidaan yli 800 miljoonaa euroa.
– Rahapulaa korostavalta hallitukselta löytyy rahaa kerta toisensa jälkeen silloin, kun kyse on hyväosaisten aseman parantamisesta. Hallitus linjasi myös työsuhdeoptioiden verotuksen muutoksista. Välttämättömyydellä perusteltu talouspolitiikka on ajanut jo lähes 100 000 ihmistä köyhyyteen, mutta yhteiskunnan huipulle löytyi jälleen yli 100 miljoona euroa, Sirviö muistuttaa.
Talouspolitiikan suunta kaipaa muutosta
Budjettiriihessä nähtiin jälleen hallitukselle tuttu toimintamalli: tavoitteista puhutaan kunnianhimoisesti, mutta tulokset jäävät vaatimattomiksi. Hallitus on perustellut politiikkaansa velkaantumisen hillinnällä, vaikka julkisen talouden velkasuhde on hallituskauden aikana kasvanut yli 15 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa yli 50 miljardin euron lisävelkaa.
– Jos julkisen talouden tila todella halutaan saada kestävälle pohjalle, talouspolitiikan linjaa on muutettava. Julkisesta sektorista ei ole enää varaa leikata. Verotusta on hyödynnettävä nykyistä aktiivisemmin talouspolitiikan välineenä, ja palkansaajien luottamus tulevaisuuteen on palautettava, Sirviö summaa.
Seuraavan hallituskauden sopeutuskeskustelua käynnistettäessä on myös muistettava, että helppoja säästökohteita ei ole.
– Huolestuttavasti voimistunut keskustelu julkisten menojen indeksikorotusten jäädyttämisestä tarkoittaisi toteutuessaan lisää irtisanomisia julkiselle sektorille ja sosiaaliturvan ostovoiman heikkenemistä entisestään, Sirviö muistuttaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö, puhelin 040 684 2251.
