Suomi on valinnut palkka-avoimuuden kehityksessä suunnan, jolla selittämättömät palkkaerot pysyvät edelleen piilossa.
STTK:n laskemaa naisten palkkapäivää vietetään jälleen kerran liian aikaisin. Tänä vuonna naisten palkkapäivä osuu marraskuun 2. päivälle, mikä tarkoittaa, että naiset tekevät lähes kaksi kuukautta töitä vuodessa ”ilman palkkaa”, jos heidän ansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Tilastokeskuksen vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen tietojen perusteella naisten ja miesten välinen keskipalkkaero on 15,9 prosenttia. Naisten palkkapäivä muistuttaa, että sukupuolten välinen palkkaero on yhä merkittävän suuri ja rakenteellinen ongelma Suomessa.
Tilastot käytännön työelämäkokemuksissa saman suuntaisia palkkaerojen kanssa
Tilastokeskuksen vuoden 2024 tasa-arvobarometrin mukaan noin neljännes palkansaajanaisista oli kokenut sukupuolesta haittaa palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Miehillä vastaavaa haittaa ei vastausten perusteella juurikaan esiintynyt. Vastaukset eivät ole yllättäviä: sukupuolten välinen palkkaero heijastuu myös palkansaajien kokemuksiin.
Palkkasyrjintä yksi palkkaeroihin vaikuttava tekijä
Syitä sukupuolten palkkaeroille on monia, mutta yksi taustavaikuttaja on palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa. Palkkaeroja selitetään usein erilaisilla tekijöillä, kuten koulutuksella, työkokemuksella tai tehtävien vaativuudella. Kun nämä ja muut objektiiviset ja sukupuolineutraalit palkkaukseen vaikuttavat tekijät otetaan pois, jäljelle jää niin sanottu selittämätön osa – siis se palkkauksen osa, jota ei voi perustella muilla kuin syrjivyydestä johtuvilla syillä.
Selittämätön palkkaero heijastaa lähtökohtaisesti syrjiviä rakenteita ja paljastaa mahdollisia tasa-arvo-ongelmia palkkauksessa.
Selittämätön palkkaero heijastaa lähtökohtaisesti syrjiviä rakenteita ja paljastaa mahdollisia tasa-arvo-ongelmia palkkauksessa. Käänteisesti asiaa voi myös katsoa niin, että avoimet palkkarakenteet ja läpinäkyvät, hyvin perustellut palkkausjärjestelmät kasvattavat työntekijöiden luottamusta työpaikan palkkausta kohtaan.
Yksi tehokkaimmista keinoista puuttua selittämättömiin palkkaeroihin on palkka-avoimuus työpaikoilla. Kun palkkaus työpaikoilla on läpinäkyvää, myös palkkasyrjintä on helpompi tunnistaa. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tarkoitus on tehostaa tällaista palkka-avoimuutta työelämässä. Jäsenvaltioiden tulisi saattaa direktiivin velvoitteet voimaan 7. kesäkuuta 2026 mennessä. Direktiivin artiklat ovat lupaavia ja yksityiskohtaisia, ja niiden tehokkaalla ja kunnianhimoisella täytäntöönpanolla voitaisiin varmasti vaikuttaa selittämättömiin palkkaeroihin. Suomen aikomus on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti säätää direktiivin velvoitteet kansallisesti voimaan minimisäännösten mukaisesti.
Hallitusohjelmakirjauksen perusteella Suomi on siis valinnut palkka-avoimuuden kehityksessä suunnan, jolla selittämättömät palkkaerot pysyisivät edelleen piilossa palkkarakenteiden takana. Toistaiseksi lainvalmistelu direktiivin täytäntöönpanosta on vielä kesken, mutta jos hallitusohjelmakirjaukseen on uskominen, tarvitaan työpaikkojen palkka-avoimuuden edistämiseen paljon selkeytystä ja tehostusta vielä 2026 kesäkuun jälkeenkin.
Ville Kirvesniemi
Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioihin perehtynyt juristi.
| 9.10.2025