Suomessa tavaroista ja palveluista maksetaan arvonlisäveroa. Yleinen arvonlisävero on ollut vuodesta 2013 asti 24 prosenttia. Hallitus päätti vuoden 2024 kehysriihessä nostaa yleistä arvonlisäverokantaa 25,5 prosenttiin.
Alv:n korotus nostaa todennäköisesti kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamia hintoja, koska yritykset päättävät tuotteidensa hinnoittelusta ja voivat siirtää arvonlisäveron hintoihin.
Miksi arvonlisäveroa nostetaan?
Arvonlisäveron nostaminen on osa hallituksen julkisen talouden tilanteen vakauttamiseen tähtääviä toimia. Alv:n puolentoista prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän verokertymää noin miljardi euroa.
Miksi alv nousee syyskuun alussa, eikä esimerkiksi vuoden alussa?
Ajankohta on poliittinen päätös. Yksi syy voi olla, että hallitus pyrkii kaikin keinoin välttämään EU:n alijäämämenettelyn. Ilman syyskuussa tapahtuvaa alv:n korottamista olisi julkisen talouden alijäämä saattanut ylittää EU:n salliman rajan jo kuluvan vuoden aikana. Toisaalta mittavat sopeutustoimet heikentävät talouskasvua ja alijäämäraja saattaa rikkoutua sopeutuksesta huolimatta.
Alv:n korottaminen syyskuussa voi aiheuttaa yrityksille erilaisia haasteita. STTK:n mielestä parempi ajankohta olisi nostaa alv:a vuodenvaihteessa – tai ajoittaa se myöhempään ajankohtaan talouden nousukauden käynnistymiseen.
Millaisia haasteita yrityksille voi tulla?
Yrityksille tulee esimerkiksi erilaisia hallinnollisia kustannuksia alv:n korottamisesta kesken vuoden: muun muassa ict-järjestelmien ja hintojen päivityksistä, henkilön kouluttamisesta jne.
Millaisia vaikutuksia alv:n korottamisella on palkansaajille?
Alv:n korottaminen heikentää palkansaajien ostovoimaa. Käytännössä se näkyy hintojen nousuna. Tämä vähentää kuluttamista, mikä puolestaan vaikeuttaa talouden elpymistä.
Pienituloiset maksavat alv:a suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset. Näin ollen alv:n korottaminen heikentää etenkin pienituloisten ostovoimaa ja kasvattaa myös eriarvoisuutta.
Kuinka paljon arvonlisäveron nosto nostaa hintoja?
Aika näyttää. Arvonlisäveron puolentoista prosenttiyksikön korotus voi nostaa hintoja 1,2 prosenttia tai vähemmän – tai sitä enemmän.
Koska arvonlisävero lasketaan verottoman hinnan päälle, hinnat eivät lähtökohtaisesti nouse aivan puoltatoista prosenttia vaan 1,2 prosenttia. Jos yrityksillä on markkinavoimaa, ne voivat nostaa kuluttajien maksamia hintoja jopa arvonlisäveron nousua enemmän.
Tutkimusten mukaan arvonlisäveron lasku ei yleensä laske paljoakaan hintoja, mutta nousu valuu hintoihin vähintään täysimääräisesti.
Kysymyksiin vastasi pääekonomisti Patrizio Lainà, ekonomisti Seppo Nevalainen ja ekonomisti Tom-Henrik Sirviö.
| Alv-kanta nyt % | Tuotteet ja palvelut | Alv-kanta jatkossa % |
| 24 % | useimmat tavarat ja palvelut: esim. vaatteet, elektroniikka, ajoneuvot, vakuutukset, kosmetiikka jne. | 25,5, % (1.9.2024 alkaen) |
| 14 % | elintarvikkeet, rehut, ravintolapalvelut jne. | 14 % makeisten alv nousee 25,5 %:iin (ajankohtaa ei vielä vahvistettu) |
| 10 % | kirjat, lehdet, lääkkeet, elokuvat, liikuntapalvelut jne. | 14 % (vain lehdet jäävät 10 %:in kantaan, muut nousevat 14 %:iin 1.1.2025 alkaen) |
| 0 % | mm. terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut, rahoituspalvelut | 0 % |