Valtiovarainministeriö on julkaissut virkapuheenvuoron, meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen vaaleja edeltävän talouspoliittisen keskustelun tueksi. Velkajarrun aikakaudella ministeriö ei ehdota sopeutuksen määrää kuten aiemmin. Sen sijaan katse on käännetty hyvinvointivaltion purkamiseen.
– Ministeriön mielestä julkisia palveluita on heikennettävä rahan takia. Pelkästään tällä vaalikaudella kokonaisveroaste laskee talouden kokoon suhteutettuna vajaat kolme miljardia euroa. Ministeriö siis tekee poliittisen arvovalinnan, että julkisen sektorin heikentäminen on parempi kuin sen rahoituksen turvaaminen, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö summaa.
Laskennallisilla työllisillä Suomi ei pelastu
Ehdotukset sisältävät työllisyystoimia. Rakenteellisilla toimilla on tarkoitus pidentää työuria ja lisätä työn tarjontaa.
– Työn tarjonnan lisäämistä on jo tällä hallituskaudella kokeiltu. Tulokset eivät mairittele. Jatkossa on keskityttävä työmarkkinoiden suurempaan ongelmaan eli työn kysynnän vahvistamiseen. Tämä jää ministeriön avauksissa valitettavan vähäiseksi, Sirviö huomauttaa.
Ehdotettujen työllisyystoimien vaikutus olisi jopa yli 100 000 työllistä. Toisaalta ministeriö arvioi myös tämän hallituskauden työllisyystoimien vaikutukset suunnilleen samalle tasolle. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisten määrä oli syyskuussa kuitenkin lähes 50 000 matalampi ja työttömyys yli 100 000 korkeampi kuin hallituksen aloittaessa.
– Työtöntä suomalaista ministeriön laskelmat eivät lohduta. Vaikka syy-seuraussuhteita ei pysty arvioimaan pelkkien tilastojen perusteella, ministeriökin on osaltaan vastuussa työllisyystilanteesta. Jälkikäteen keksitty selitys heikon suhdanteen vaikutuksesta ei uppoa, jos leikkauspolitiikan yhteisvaikutusten arvioinnissa on epäonnistuttu. Voiko ministeriön uusinkaan laskelmiin luottaa, Sirviö kysyy.
Oikeudenmukainen sopeutus onnistuu vahvalla veropolitiikalla
Virkapuheenvuorossa ministeriö jätti veropolitiikan valitettavan pieneen rooliin. Meno- ja rakennekartoituksen kanssa julkaistiin verokartoitus, joka esittää myös verosopeutuksen vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistaminen on välttämätöntä. Se lisäisi verokertymää ja edistäisi tuottavuus- ja talouskasvua poistamalla verojärjestelmän luomia kasvun esteitä, Sirviö toteaa.
Veropoliittisessa keskustelussa on paljon trendikkäitä hokemia, kuten että pitäisi siirtyä verottamaan enemmän kulutusta ja haittoja. Sillekin on paikkansa, mutta ei pidä unohtaa todellisuutta.
– Kulutuksen verotus on regressiivistä eli se osuu voimakkaimmin pieni- ja keskituloisiin. Toisaalta yritysten verotusta on kevennetty tällä vuosituhannella miljardien eurojen arvosta. Nyt olisi aika tehdä kunnianpalautus progressiiviselle veropolitiikalle ja yritysten vastuulle osallistua hyvinvointivaltion rahoittamiseen, Sirviö vaatii.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö, puhelin 040 684 2251.
