Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

STTK:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle

1. Asetusluonnoksen 12 §:ssä esitetään, että ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 95 prosenttia määräytyisi toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus). Koulutuksen perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi esitetään 75 % ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi 20 % 

Pidättekö esitettyä rahoitusperusteiden keskinäistä painoarvoa tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 1:

TKI-toiminnan painoarvon kasvattaminen maltillisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusohjauksessa on perusteltua. Olennaista on myös, että rahoitusmallissa säilyy vahva painotus koulutuksessa.

2. Strategiaperusteisen rahoituksen (14 §) määräytymisperusteita esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva osuus (ns. ohjelmarahoitus). Jatkossa strategiarahoitus perustuisi korkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 3:

Muutos tukee ammattikorkeakoulujen omista strategisista tavoitteista lähtevää kehittämistä ja mahdollistaa ammattikorkeakoulujen profiloitumisen.

3. OKM asetuksen 1 §:ssä ja liitteessä esitetään koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiksi ja niiden painoarvoiksi seuraavia:

  1.  Ammattikorkeakoulussa aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä 3 %
  2. Ammattikorkeakoulussa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 56 %
  3. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä 5 %
  4. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä 2 %
  5. Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden määrä 1 %
  6. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 3 %
  7. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen 2 %
  8. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 3 %


Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei

4. Uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärää koskevan uuden laskentakriteerin painoarvo olisi 3 %

Tämä toteutettaisiin siirtona avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettuja opintopisteitä koskevasta rahoitustekijästä, jonka painoarvo olisi esityksen mukaan 5 % (nykyisin 8 %). 

Uusien esikertaisten opiskelijoiden lukumäärää koskevan laskenta suoritettaisiin viimeisen käytettävissä olevan vuoden (kesäkuun tilanne) toteutuman perusteella.

Pidättekö ehdotusta uudesta rahoitustekijästä tarkoituksenmukaisena?
Ei

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 6:

Emme kannata esitystä, jossa jatkuvan oppimisen kertoimen painoarvoa pienennettäisiin nykyisestä 8 prosentista 5 prosenttiin. Kyseessä on varsin merkittävä muutos, joka näkemyksemme mukaan heikentäisi ammattikorkeakoulujen kannusteita edelleen kehittää ja tarjota jatkuvan oppimisen opintoja ja ohjausta. Jatkuvan oppimisen painokerroin perustuu avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettuja opintopisteitä. Juuri edellä mainittuihin opintoihin aiemman samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi tarkoituksenmukaista ohjata nykyistä vahvemmin silloin, kun koko tutkinnon suorittaminen ei ole edellytyksenä työllistymiselle tai tehtävään pätevöitymiselle.

5. Ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä -rahoitustekijän painoarvon esitetään pysyvän ennallaan. Rahoitustekijän laskentaan esitetään tarkennuksia:

  • Ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärää painotettaessa tutkinnon suorittamisaikaa ja toisen saman tasoisen tutkinnon suorittamista koskeviin kertoimiin esitetään muutoksia. Momentin mukaan tutkintojen lukumäärää laskettaessa ammattikorkeakoululain 14 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 1,8 (nykyisin 1,5).  
  • Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotettaisiin lisäksi kertoimella 0,5 (nykyisin 0,7). Muut laskennan kertoimet pysyisivät ennallaan.
  • Teknisenä muutoksena kerroinluokan 1 tutkintoja ei enää jatkossa listattaisi asetuksen liitteessä vaan ryhmään C (kerroin 1) sisältyisivät kaikki sellaiset tutkinnot, jotka eivät sisälly A (kerroin 3) tai B (kerroin 1,75). Muutos ei vaikuttaisi korkeakoulujen välisiin rahoitussuhteisiin, mutta sillä vältettäisiin tarpeeton asetusmuutos sopimuskauden aikana, mikäli käyttöön otetaan uusi tutkintonimike, joka ei sijoitu ryhmiin A tai B. 
  • Artenomi (AMK) -tutkinto nostettaisiin samaan kerroinluokkaan 1,75 muotoilija (AMK) -tutkinnon kanssa. Muihin kerroinluokkiin ei esitetä muutoksia.


Pidättekö ehdotusta tavoiteaikakertoimen nostamisesta (1,8) tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa

Pidämme tarkoituksenmukaisena sitä, että rahoitusmalli kannustaa ammattikorkeakouluja tukemaan opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumista. Suurin osa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista kuitenkin käy töissä opintojen ohessa ja osa työskentelee päätoimisesti. Myös esimerkiksi opintotuen indeksikorotusten jäädyttäminen hallituskauden ajalle lisää opiskelijoiden tarvetta työntekoon ja voi heikentää ammattikorkeakoulujen toiminnasta riippumatta mahdollisuuksia tavoiteajassa valmistumiseen.

Pidättekö ehdotusta toisen saman tasoisen tutkinnon kertoimen pienentämisestä (0,5)tarkoituksenmukaisena?

Ei

Emme kannata esitystä toisen saman tasoisen tutkinnon kertoimen pienentämisestä nykyisestä 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Esitys tunnistaa heikosti esimerkiksi alanvaihtajien tarpeet tutkinnon suorittamiselle. Suurin työvoimapula on säännellyissä ammateissa, joihin pätevöityminen edellyttää tutkinnon suorittamista. Myös työelämän muuttuviin osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää, että ammattikorkeakoulujen on houkuttelevaa ja kannattavaa tarjota ja kehittää koulutusta jatkuville oppijoille.

6. Rahoituslaskennassa avoimen opintopisteistä huomioitaisiin vain ne, joiden tekijällä suomalainen henkilötunnus

Rajaus edellyttää tiedonkeruumuutoksia ja se tulisi voimaan v. 2024 suoritetuista opintopisteistä alkaen. 

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 8:

Ehdotettu rajaus on ymmärrettävä siitä näkökulmasta, että suomalaisten korkeakoulujen avoin englanninkielinen opintotarjonta esim. MOOC-opinnot kiinnostavat laajasti myös ulkomailla. Muutoksella ei kuitenkaan tulisi estää ulkomaisten opiskelijoiden osallistumista avoimeen korkeakoulutukseen tai heikentää kansainvälisyyden toteutumista laajasti ammattikorkeakoulutuksessa. 

7. OKM asetuksen 2 §:ssä ja sen liitteessä esitetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerien tekijöiksi ja painoarvoiksi:

1.    Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus 12 %
2.    Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 6 %
3.    Julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä 2 %

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

8. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolista rahoitusta koskevan laskentakriteerin painoarvoa ehdotetaan nostettavaksi 12 %:iin (nykyisin 11 %)

AMK-profiloitumisrahoitus (10 miljoonaa euroa) siirrettäisiin osaksi laskennallista rahoitusta, mistä johtuen TKI-rahoitustoiminnan osuutta tulee nostaa. Nosto toteutettaisiin laskemalla työllistymistä 1 vuosi valmistumisen jälkeen koskevan laskentakriteerin prosenttiosuutta 2 %:iin (nykyisin 3 %).

Pidättekö ulkopuolista rahoitusta koskevan laskentakriteerin painoarvon nostamista tarkoituksenmukaisena?
Ei

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 10:

Emme kannata sitä, että ulkopuolista rahoitusta koskevaa laskentakriteeriä nostettaisiin pienentämällä työllistymisen painoarvoa rahoitusmallissa. Työllistyminen on konkreettinen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden indikaattori, ja sillä tulisi olla selkeä ja vahva painotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa.

9. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolista rahoitusta koskevan laskentakriteerin laskentaan esitetään muutoksia. Ulkopuolisesta rahoituksesta painotettaisiin kertoimella 1,3 niitä rahoituksia, jotka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa:

  1. suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus;
  2. muu EU-rahoitus;
  3. ulkomaiset rahastot ja säätiöt;
  4. kansainväliset järjestöt;
  5. muu ulkomainen rahoitus;
  6. kotimaiset yritykset;
  7. ulkomaiset yritykset.


Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa

10. Julkaisutiedonkeruun luokkien laskentaan rahoituksessa ehdotetaan muutoksia. Luokkiin E1-E3, F ja I kuuluvien julkaisujen lukumäärää painotettaisiin kertoimella 0,4. Luokat E1-E3, F ja I ovat:

  • yleistajuiset artikkelit lehdessä tai kokoomateoksessa sekä yleistajuiset blogikirjoitukset (E1);
  • yleistajuiset monografiat sekä vertaisarvioimattomat tieteelliset erillisteokset (E2);
  • yleistajuiset toimitustyöt (E3);
  • julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F);
  • audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I).


Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei kantaa

11. Korkeakoulujen vuosien 2025 ja 2026 rahoituksen laskentaan esitetään sisällytettäväksi muutosrajoitin

Korkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta voisi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaettaisiin korkeakoulusektoreittain korkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa.  Vastaava rajoitin oli voimassa vuosina 2021–2022. 

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Näkemyksiä, muutosehdotuksia tai muuta kommentoitavaa ehdotukseen 13:

Pidämme muutosrajoitinta tarkoituksenmukaisena keinona turvata ammattikorkeakoulujen toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.

12. Arvionne ehdotuskokonaisuuden vaikutuksista korkeakouluille, korkeakoulujärjestelmälle ja yhteiskunnalle

Emme kannata esityksiä, jotka heikentävät ammattikorkeakoulujen kannusteita kehittää ja tarjota jatkuvan oppimisen koulutusta. Esitämme vakavan huolen siitä, että nämä muutokset yhdessä avoimen korkeakouluopetuksen maksujen kolminkertaistamisen ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen kanssa heikentävät merkittävästi työikäisten mahdollisuuksia koulutus- ja osaamistason nostoon, alanvaihtoon ja osaamisen päivittämiseen.

13. Työryhmä teki myös ehdotuksia, joita ei säädetä asetuksilla. Näitä olivat mm.:

  • Yliopisto- ja ammattikorkeakoululait mahdollistavat sen, että OKM voi myöntää korkeakouluille myös tuloksellisuusrahoitusta korkeakoulun tuloksellisen toiminnan perusteella. Työryhmä ehdotti, että laskennallisen rahoitusmallin ulkopuolella otettaisiin käyttöön korkeakoulujen kesken kohdennettava erillinen kannustepalkkio vaikeammin mitattavien toimien kohdalle (esimerkiksi työ- ja opiskeluhyvinvointi, johtaminen, sidosryhmäyhteistyö). Kannustepalkkiota ei välttämättä kohdennettaisi joka vuosi. Tarkasteltavat teemat voisivat myös vaihdella vuosittain.
  • Työryhmä katsoi, että tarvitaan syvällisempää tarkastelua isoista järjestelmätason muutostarpeista, sitä tukevista rahoitus- ja ohjauskäytänteisestä sekä tarvetta uudistamisen tutkimukselliseen tukeen. Tutkimus- ja arviointitietoa hyödyntävä valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian.

Lisätietoja STTK:ssa: Riina Nousiainen

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue