EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lisätietoja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili

Työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt korostavat, että tätä vakuutusperiaatetta ei pidä rikkoa, eikä sosiaalivakuutusmaksuja käyttää muun julkisen talouden vahvistamiseen.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjä edustaneet jäsenet jättivät yhteisen eriävän mielipiteen tänään julkaistuun valtiovarainministeriön työryhmän raporttiin sosiaalivakuutusmaksujen alennusvaran kanavoimisesta valtiontalouden hyödyksi.

Järjestöjen mielestä työryhmän raportissa olisi tullut korostaa vakuutusperiaatetta. Työttömyysvakuutusmaksuja ei tule käyttää välittömästi tai välillisesti valtiontalouden menojen kattamiseen. Järjestöjen asiantuntijat vetoavat myös työryhmän laskelmiin. Hallituksen tavoitteena oleva julkisen talouden vahvistaminen työttömyysturva- ja aikuiskoulutusetuusmuutoksilla toteutuu ilman työttömyysvakuutusmaksujen alennusvaran lisäkanavointiakin. Vuodelle 2024 ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten mitoitusta muutettiin jo siten, että työttömyysvakuutusmaksun alennusta vastaava osuus 200 miljoonaa euroa huomioiden verovähennysoikeus kanavoitiin valtiontaloutta vahvistamaan. Jos hallitus katsoo, että lisätoimia tarvitaan, julkisen talouden suora sopeutus tulee tehdä sosiaalivakuutuksen sijaan menoja leikkaamalla, tuloja kasvattamalla tai niiden yhdistelmällä.

Järjestöjen eriävä mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan lisätietojen alla.

Lisätietoja:

Vesa Rantahalvari, EK, puh. 040 5444 609

Mika Juutinen, KT, puh. 050 5020 300

Saana Siekkinen, SAK, puh. 040 834 5030

Ville Kopra, Akava, puh. 040 826 1358

Patrizio Lainà, STTK, puh. 040 583 4432

.

Eriävä mielipide

Työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu ansiosidonnaisten etuuksien, lähinnä työttömyysturvan ja aikuiskoulutustuen rahoittamiseen. Tätä vakuutusperiaatetta ei pidä rikkoa, eikä sosiaalivakuutusmaksuja käyttää muun julkisen talouden vahvistamiseen.

Maan hallituksen tulee ratkaista kysymys hallitusohjelman mukaisten säästöpäätösten vaikutuksesta julkisen talouden kokonaisuuteen seuraavalla tavalla:

Työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan nykysäännöin hallitusohjelman toteuttamisen seurauksena 942 miljoonaan euroa vuodessa. Tämä summa on työryhmän arvio hallitusohjelman toteuttamisen aiheuttamasta työttömyysvakuutusmaksujen alennusvarasta (katso kappale 4.1 sivu 42). Nykyisillä säännöillä alennus jakautuu puoliksi palkansaajan ja työnantajan vakuutusmaksuihin. 

Ottaen huomioon työttömyysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, työn verotuksen keventymisen työllisyyttä vahvistava vaikutus ja julkisen sektorin työnantajien velvollisuus maksaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua, julkinen talous vahvistuu ilman erityisiä kanavointitoimia 536 miljoonalla eurolla vuodessa. Työryhmän laskelmien mukaan 37 prosenttia työttömyysvakuutusmaksujen alennuksesta vahvistaa julkista taloutta välittömästi ja välillinen vaikutus on 20 prosenttia maksunalennuksesta (katso luku 5, sivut 46-49). 

Työttömyysvakuutusmaksua alennettiin vuodelle 2024 hallitusohjelman toteuttamisen seurauksena 0,2 prosenttiyksikköä. Vuodelle 2024 ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten mitoitusta muutettiin siten, että työttömyysvakuutusmaksun alennusta vastaava osuus noin 146 miljoonaa euroa kanavointiin valtiontaloutta vahvistamaan. Kun huomioon otetaan myös työttömyysvakuutusmaksun verovähennysoikeus, valtiontalous vahvistui yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Hallitus ilmoitti syksyllä 2023 kohdentavansa toimet tasapuolisesti työnantajille ja palkansaajille, mikä edellyttää lisätoimien kohdentamista työnantajille siten, että se vastaa palkansaajille toteutettua ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten mitoitusratkaisua.

Hallitusohjelman taulukoista on laskettavissa, että hallituksen tavoitteena on julkisen talouden vahvistaminen työttömyysturva- ja aikuiskoulutusetuusmuutoksilla 734 miljoonalla eurolla. Sama 734 miljoonan euron summa on kirjattu hallituksen budjettiriihen pöytäkirjamerkintöihin.

Edellä todettu huomioiden tämä tavoite toteutuu ilman lisätoimiakin. Julkisen talouden vahvistumisen kannalta olennaista on lopputulos. Vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen välilliset vaikutukset kuten työryhmän raportin kappaleessa 5.1.4 (sivut 50-51) todetaan. Hallitusohjelmassakin yhteensä runsaan 6 miljardin euron tasapainotustavoite sisältää välittömät (suorat) vaikutukset sekä välilliset (rakenteellisten toimien) vaikutuksen julkisen talouden vahvistumiseen.

Jos hallitus katsoo, että lisätoimia tarvitaan, julkisen talouden suora sopeutus tulee tehdä sosiaalivakuutuksen sijaan menoja leikkaamalla, tuloja kasvattamalla tai niiden yhdistelmällä.

Työttömyysvakuutusmaksuja käytettäisiin jatkossakin alkuperäisen, yleisesti hyväksytyn vakuutusperiaatteen mukaisesti työttömyyspäivärahojen ja eräiden muiden etuuksien rahoittamiseen. Työttömyysvakuutusmaksuja ei käytettäisi välittömästi tai välillisesti muun julkisen talouden menojen rahoittamiseen.

Työn verotusta ei kiristettäisi työttömyysvakuutusmaksuja nostamalla tai pitämällä niitä korkeampina kuin mitä työttömyysetuuksien rahoittaminen edellyttäisi. Työllistymisen veroaste ja efektiivinen marginaalinen veroaste laskisivat.

Julkisen talouden jako valtiontalouteen, kuntasektoriin, hyvinvointialueisiin ja sosiaaliturvarahastoihin säilyisi ennallaan.

Vesa Rantahalvari
Mika Juutinen
Saana Siekkinen
Ville Kopra
Patrizio Lainà

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue