SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea

Lisätietoja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä. 

Tukimalli hyödyntäisi aikuiskoulutustuen toimivia elementtejä, kuten työn ja opintojen yhdistämiseen tarkoitettua soviteltua tukea. Vertailun vuoksi esimerkiksi opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun. Mallissa voitaisiin huomioida myös muun muassa työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin.  

Uuden tukimallin valmistelu tulee käynnistää välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus yhteiskunnassa ei vaarannu.  

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu suppeilla ja vajavaisilla talous- ja työllisyysvaikutuksilla. Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet päätöksen sukupuolivaikutukset sekä yksilön oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän perusoikeuden tulee toteutua myös taloudellisesti haastavana aikana. 

Toistaiseksi esillä olleet ehdotukset eivät riittäviä 

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät kannata aikuiskoulutustuen korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla, jotka ovat olleet esillä STM:n työuran aikaista oppimista pohtivan työryhmän valmistelussa. Ne siirtäisivät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentäisivät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia.  

Työuran aikaisesta opiskelusta hyötyvät myös työnantajat, kun osaavan työvoiman saatavuus paranee ja inhimillinen pääoma vahvistuu. Siksi rahoitusvastuuta jatkuvan oppimisen kustannuksista tulee jatkossakin jakaa oikeudenmukaisesti työntekijöiden ja työnantajien kesken. Työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävät työttömyysvakuutusmaksut eivät myöskään lisää valtion talouden kuormitusta, toisin kuin opintotukeen tai lainaan perustuvat mallit.  

Lisätietoja: 

Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK, mikko.heinikoski@sak.fi  puhelin 040 564 7001 

Johtava asiantuntija Miika Sahamies, Akava, miika.sahamies@akava.fi, puhelin 050 530 5366  

Asiantuntija Riina Nousiainen, STTK, riina.nousiainen@sttk.fi puhelin 050 310 6056  

Ajankohtaista

29.4.2024

Ranskassa senioreille oma työsopimus

Lue
29.4.2024

METO Uusia uhkia itärajalla: Metsäasiantuntijat kohtaavat lukuisia työturvallisuushaasteita maastossa työskennellessään

Lue
26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue