E2 Tutkimus: Nuorten sitouttaminen työpaikkoihin ei onnistu vanhoin opein

Sukupolvet odottavat työelämältä erilaisia asioita. Osa nuorista kaipaa vakautta ja kiinnittyy työpaikkaansa, mutta toiset tekevät valintoja vapaa-aika ja parisuhde edellä.

Yritykset hakevat yksilöllisiä ratkaisuja nuorten sitouttamiseksi. Maan sisäinen muuttoliike hankaloittaa työnantajien tilannetta. Työsuhteen jatkon voi ratkaista esimerkiksi puolison muutto pois paikkakunnalta:

”Tänä päivänä työ ei ole niin merkittävä, että se menisi parisuhteen edelle. Vaikka keksittäisiin keinoja, että miten se [työn ja parisuhteen yhteensovittaminen] hoidetaan.” (tutkimukseen haastateltu työnjohtaja, metsäalan organisaatio)

Tiedot selviävät tutkimuksesta, johon haastateltiin nuoria, alle 30-vuotiaita ja varttuneita, 50–65-vuotiaita suorittavan työn tekijöitä sekä työnjohtoa. Haastateltuja ammattiryhmiä olivat lähi- ja sairaanhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, hoiva-alan asiakaspalvelijat, pikaruokaravintolan työntekijät ja metsäkoneenkuljettajat. Raportin on tehnyt E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta.

Perehdytyksestä on tullut jatkuvaa

Nuorista erottuu työpaikoilla kolme ryhmää: tasaiset puurtajat, ylikuormitusta kokevat ja työelämää opettelevat. Siksi perehdytykseen ja työnjohtoon kohdistuu erilaisia odotuksia.Silloin kun henkilöstön vaihtuvuus on suurta, työnjohdolta menee runsaasti voimavaroja perehdyttämiseen:

”Perehdyttäminen on meillä jatkuva prosessi. Ennen koronaa meillä oli paljon esimiehiä, jotka ajattelivat, että mä nyt perehdytän tämän ja kyllä tämä loppuu. Nyt olemme aloittaneet valmentaa esimiestä siihen, että se ei lopu koskaan. He ovat jatkuvasti siinä tilanteessa, että aina on perehdytystä käynnissä.” (työnjohto, pikaruoka-alan organisaatio)

Puhelimen käyttö aiheuttaa ristiriitoja

Työkavereiden väliseltä vuorovaikutukselta odotetaan erilaisia asioita: varttuneet kaipaavat kasvokkaista vuoropuhelua, nuoret viihtyvät puhelinta selaten. Erilaiset odotukset kanssakäymiseltä aiheuttavat jännitteitä ikäryhmien välille:

”Mä sanoisin, et se, miten näitä teknisiä vempeleitä käytetään, niin siinä tulee osaamisessa eroja. – – Et se vaatii teknistä tietämystäkin. Tämä ehkä luo semmoista pientä eroa ja hankaluuksia. Ei välttämättä ymmärretä sitä toisten maailmaa ja miten siellä tietoa etsitään, arvioidaan, luodaan sosiaalisia suhteita.” (varttunut nainen, hoivapalvelut)

Sekä nuoret että varttuneet suosivat omanikäistensä seuraa, mikä lisää ikäryhmien välisiä väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Yhteiset tavoitteet ja ongelmanratkaisu vahvistavat ikäryhmien yhteistyötä. Myös työpareina työskentely yli sukupolvirajojen koetaan palkitsevaksi.

Nuorten sivuuttaminen heikentää kykyä ratkoa ongelmia työpaikoilla

Osa nuorista ja varttuneista on epävarmoja asemastaan työelämässä. Tämän seurauksena varttuneet voivat olla haluttomia jakamaan osaamistaan ja tukemaan nuorten kehittymistä ammattilaisina. Nuoret voivat puolestaan ajautua tekemään yli voimavarojensa, mikä johtaa uupumiseen.

Työpaikan toimintatapoja määriteltäessä varttuneilla on yleensä enemmän vaikutusvaltaa. Nuorten sivuuttaminen heikentää ikäryhmien välistä luottamusta ja työyhteisön kykyä ratkoa ongelmia ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

”Ihan ystävällisesti kysyin – – näiltä varttuneilta, että onko oikeesti tällanen juttu [työpaikan toimintatapa]. Sit sieltä tuli aika tyly vastaus, että kyllähän kaikki nyt sen tietää.” (nuori nainen, terveyspalvelut)

Tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Aino Heikkilä E2 Tutkimuksesta painottaa:

”Työntekijän parasta ikää ei pitäisi yrittää määritellä, vaan ottaa ihminen ominaisuuksineen mukaan työelämään. Ikäjohtamisella tarkoitetaan usein varttuneempien työntekijöiden tukemista, mutta viisasta ikäjohtamista olisi tunnistaa muidenkin ikäryhmien erityispiirteet ja epävarmuudet sekä hyödyntää erilaista osaamista työn arjessa.”

Tietoa tutkimuksesta:

Nuorten ja varttuneiden yhteistyö työpaikoilla -raportti on Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen toinen osajulkaisu. Tutkimusaineistona on 37 yksilöhaastattelua vuodelta 2023. Tutkimushanke etsii ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. Työtä rahoittavat Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja on Juha Antila (SAK) ja
varapuheenjohtaja Ville Wartiovaara (Rakennusteollisuus).

Lisätietoja hankkeesta:

Ville Pitkänen
VTT, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus
ville.pitkanen@e2.fi
+358 40 7770 869

Lisätietoa tutkimustuloksista:
Aino Heikkilä
YTM, väitöskirjatutkija, E2 Tutkimus
aino.heikkila@e2.fi
+358 44 3028 727

Ajankohtaista

17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue
13.6.2024

Työntekijän osaaminen on parasta muutosturvaa

Lue