STTK tutki: Yksilöllinen tuki, luottamus ja kannustus avaintekijöitä osatyökykyisten työkyvyn kokemuksessa

Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa, työhön kykenevää ja halukasta osatyökykyistä*. Viidennes työikäisistä kokee työkykynsä alentuneeksi. Osatyökykyisyys koskettaa merkittävää osaa väestöstä.

Työkyvyn kokemus on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Se vaihtelee esimerkiksi iän, työmarkkina-aseman sekä terveyden- ja toimintakyvyn muuttuessa. STTK:n julkaiseman selvityksen mukaan työkyvyn kokemukseen vaikuttaa saatu tuki, luottamus ja kannustus – tai niiden puute. Esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja hyvällä johtamisella on suuri merkitys. Selvityksen on STTK:lle laatinut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Atte Vieno.

Työkyky muovautuu osana henkilökohtaisia elämäntilanteita. Työllistymiseen tai työelämässä pysymiseen ei ole patenttiratkaisua, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on välttämätöntä. Erityisen tärkeää olisi tukea työuran alkuvaiheessa olevien osatyökykyisten ammatillisen identiteetin muotoutumista.
– Nuorten myönteiset kokemukset työstä rakentavat itseluottamusta. Kielteiset taas saattavat syrjäyttää työmarkkinoilta pysyvästi, Atte Vieno kuvaa.

Yksilöllinen tuki avain työllisyystavoitteiden saavuttamiseen

Hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisten määrän lisäämisen sadalla tuhannella vuoteen 2027 mennessä.
-Tavoitteeseen ei päästä ilman merkittäviä panostuksia osatyökykyisten työllisyyttä tukeviin palveluihin. Työttömät kokevat usein terveydelliset syyt työllistymisen esteeksi. Heikko työkykyongelmien tunnistaminen pitkittää työttömyyttä, mikä johtaa ennestään heikkenevään työkykyyn, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Pitkittyneet työkykyongelmat johtavat usein väliinputoamiseen etuuksissa ja palveluissa. Joustava mahdollisuus ottaa vastaan osa-aikaista työtä tukisi monen osatyökykyisen hyvinvointia ja toimeentuloa.
– Tähän mennessä hallitus on pikemminkin hankaloittanut osatyökykyisten työelämään kiinnittymistä ja heikentänyt työn vastaanottamisen kannustimia. Esimerkiksi päätös työttömyysturvan suojaosan poistosta, joka on nyt 300 euroa/kk, heikentää kannusteita ottaa vastaan keikka- ja osa-aikatyötä. Merkittävä osatyökykyisten työelämään pääsyä tukenut väylä eli palkkatuettu työ ei jatkossa enää kerrytä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa, Palola toteaa.

Myös työelämässä olevan väestön työkyvyn ylläpito kaipaa panostuksia.
– Työturvallisuussääntelyn täsmentäminen psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyvien velvoitteiden osalta olisi hallitukselta selkeä viesti inhimillisemmän työelämän puolesta Se vahvistaisi varhaista tukea mielenterveyden haasteiden ja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi työelämässä, Palola korostaa.   

Lisätietoja selvityksestä:
Atte Vieno, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, p. 050 366 0599, atte.vieno@helsinki.fi
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, p.040 509 6030, antti.palola@sttk.fi

* Lähde: Soste, 2023 SOSTEn keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi – Soste

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue