Kunnon työ tarjoaa elämiseen riittävän palkan

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Huomenna 7. 10. vietetään jälleen kunnon työn päivää. Päivää vietetään vuosittain yli 60 maassa. Kunnon työssä työntekijöiden perusoikeudet toteutuvat, työturvallisuudesta huolehditaan ja työstä maksetaan elämiseen riittävä palkka.

Vuosittain jokin kunnon työn osa-alueista nostetaan kärkiteemaksi. Inflaatiokehityksen ja ostovoiman laskun myötä tänä vuonna se on riittävä palkka. Sen turvaaminen edellyttää työntekijöiden kollektiivisen oikeuden varmistamista työehdoista neuvottelemiseen.

Meilläkin on tärkeää huolehtia koko ajan siitä, että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudatetaan.

Suomessa kuulumme maailman valtioista ryhmään, joissa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamiseen on sitouduttu ja työntekijöiden perusoikeudet tunnustetaan lainsäädännössä. Meillä asiat ovat monella tapaa paremmin kuin suurella osalla maailman työväestöstä. Silti tilanteeseen ei pidä suhtautua itsestäänselvyytenä. Meilläkin on tärkeää huolehtia koko ajan siitä, että kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudatetaan ja perusoikeuksia kunnioitetaan lainsäädännössä ja käytännön työssä.

Työperäistä hyväksikäyttöä torjuttava tehokkaammin

Viime vuosina suomalaisilla työmarkkinoilla on esiintynyt aiempaa enemmän työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä ilmiöitä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun raportin mukaan riskialoja ovat esimerkiksi ravintola-, rakennus- ja siivousalat sekä maatalous- ja kausityö. 

Hyväksikäytön kohteeksi joutuvat etenkin ulkomaalaiset työntekijät. Myös erilaisia kevytyrittäjyyteen liittyviä järjestelyjä käytetään työsuhteen naamioimiseksi muuksi kuin työsuhteeksi. 

Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava tehokkaammin.

Närpiön tomaattiviljelmien väärinkäytökset tai ruokalähettien asemaan liittyvät epäselvyydet ovat vain jäävuoren huippu pääosin piiloon jäävistä ongelmista työmarkkinoilla. 

Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava tehokkaammin. Se edellyttää valvonnan, tutkinnan ja rikosvastuun tehostamista ja riittävää resurssointia sekä tukea rikosten uhreille. Hyväksikäyttö on myös esimerkki siitä, miten työelämän perusoikeuksien toteutuminen edellyttää säännöllistä sääntely- ja valvontatyötä. 

Vähimmäispalkkadirektiivi torjuu köyhyyttä

Noin vuosi sitten EU:n neuvosto hyväksyi direktiivin, jolla edistetään riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja Euroopassa ja siten kohtuullisten työ- ja elinolojen saavuttamista eurooppalaisille työntekijöille. Työssäkäyvien köyhyys on Euroopassa lisääntynyt ja se edellytti toimia kehityksen pysäyttämiseksi. 

Direktiivissä työehtosopimusneuvottelujen rakenteen vahvistaminen nähdään keinona torjua työssäkäyvien köyhyyttä ja parantaa työoloja. Jäsenmaissa, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on suuri, on yleensä vähemmän matalapalkkaisia työntekijöitä ja korkeammat vähimmäispalkat kuin maissa, joissa työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on pieni. Siksi direktiivin tavoite on lisätä palkanmääritystä koskevien työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta. Jäsenmaiden olisi sen vuoksi edistettävä työmarkkinaosapuolten valmiuksia osallistua työehtosopimusneuvotteluihin. 

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin direktiivin tavoitteisiin lopulta kansallisessa toimeenpanossa meillä sitoudutaan.

Vähimmäispalkkadirektiivin kansalliselle toimeenpanolle on aikaa pari vuotta. Suomessa työmarkkinajärjestelmä on ollut murroksessa jo pitkään ja sopimuskattavuuden suunta on ollut pikemminkin vähenevä kuin laajeneva. Lisäksi hallitusohjelmassa puututaan työehtosopimusjärjestelmän perusteisiin rajoittamalla työtaisteluoikeutta ja sitomalla palkankorotusten enimmäistaso vientialojen korotustasoon sovittelussa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin direktiivin tavoitteisiin lopulta kansallisessa toimeenpanossa meillä sitoudutaan. Myös hallitusohjelman toimeenpanossa on huolehdittava työelämän perusoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten toteutumisesta.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat osa oikeusvaltiotyötä. Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön puitteissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. 

Ammattiliitoilla on oma tärkeä roolinsa perusoikeuksien toteutumisen edistämisessä. Oikeusvaltion perustalle rakentuu moniarvoinen kansalaisyhteiskunta ja lopulta myös kunnon työ. 

Minna Ahtiainen

Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Ajankohtaista

22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue
21.5.2024

Tehyyn tulee paljon yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue
21.5.2024

Yksinkertaistamisen sijaan EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt monimutkaistuvat 

Lue
20.5.2024

SAK, STTK, SEL ja Pro: Leipomotyölain kumoaminen lisää alan terveysriskejä ja alentaa ansioita

Lue
20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue