Työttömän toimeentulo käy yhä haastavammaksi

Uusi hallitus suunnittelee tuntuvia heikennyksiä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. 

Lista on pitkä: 

• ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä vaikeutetaan työssäoloehtoa pidentämällä
• omavastuupäiviä lisätään
• lapsikorotukset poistetaan
• työttömyysturvan tasoa porrastetaan keston mukaan
• lomakorvausten jaksotus otetaan uudelleen käyttöön
• indeksejä leikataan
• työssäoloehto euroistetaan osa-aikatyössä
• palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa
• työttömyysturvan suojaosat poistetaan.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee tulevaisuudessa aiempaa harvempi ja sen taso on heikompi kuin nyt.

Ansiopäiväraha on keskipalkkaisella nyt noin 55 prosenttia työttömyyttä edeltäneistä ansioista. Keskipalkkainen, 3 500 kuukaudessa ansaitseva, saa työttömäksi jäätyään 1 946 euroa ansiosidonnaista päivärahaa kuukaudessa. Tulevaisuudessa sen määrä alenee kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 389 eurolla ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen vielä 97 eurolla kuukaudessa.

Työttömyyspäiväraha on siis kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen jatkossa 1 460 euroa, mikä on siis neljänneksen vähemmän kuin nyt.

Työttömyyspäivärahan leikkaaminen kahden kuukauden työttömyyden jälkeen koskee noin kahta kolmasosaa työttömistä ja kahdeksan kuukauden jälkeinen leikkaus noin kolmasosaa työttömistä. Lapsikorotukset poistuvat työttömyysturvasta, mikä aiheuttaa toimeentulo-ongelmia lapsiperheissä, jos työttömyys kohtaa. Lapsikorotuksia saa noin kolmasosa ansiopäivärahojen saajista ja ne ovat suuruudeltaan 150 – 285 euroa kuukaudessa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on jo nyt Suomessa matala pohjoismaisessa vertailussa. Tulevien leikkausten jälkeen ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso putoaa edelleen. Suomessa ansiopäivärahan taso tulee olemaan keskipalkkaisella työttömyyden alussa kaksi kuukautta noin 55 prosenttia, mutta sen jälkeen 44 ja kahdeksan kuukauden jälkeen enää 42 prosenttia edeltäneestä ansiotasosta.

Vertailun vuoksi: Tanskassa ansiopäivärahan suuruus on 90, Ruotsissa 80 ja Norjassa 62 prosenttia edeltäneistä ansioista. 

Työllisyysvaikutuksista ei selkeitä arvioita

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työllisyysvaikutuksista ei ole kovin selkeitä tutkimustuloksia. Ansioturvan porrastaminen voi lyhentää työttömyysjaksoja, mutta samalla työttömät sijoittuvat useammin heille sopimattomiin työtehtäviin. Sillä taas on kansantalouden tuottavuuteen ja julkiseen talouteen heikentävä vaikutus.

Työllisyyden kannalta tehokkain malli on sellainen, jossa on yhdistetty hyvä työttömyysturvan taso, laajat työllistymispalvelut ja työttömyysturvan saamisen sitominen aktiiviseen työnhakuun. Tanskan malli toimii pääosin tämän mukaisesti.

Työttömyysturvan leikkaukset eivät tällöin hyödytä valtion taloutta, vaan lisäävät yritysten voittoja ja alentavat palkansaajien verotusta.

Toteutuessaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset säästävät työttömyysturvamenoja sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Jos työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan vastaavasti, tämä tulee alentamaan palkansaajien ja yritysten työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysturvan leikkaukset eivät tällöin hyödytä valtion taloutta, vaan lisäävät yritysten voittoja ja alentavat palkansaajien verotusta.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työttömyysturvan leikkauksilla lisätään työllisyyttä noin 40 000 henkilöllä. Tämä voi osoittautua toiveajatteluksi, koska työttömyyden taustalla on usein kohtaanto-ongelmia. Ne voivat liittyä työttömän osaamisen tai työkyvyn puutteisiin tai väärään asuinpaikkaan. Tällöin työttömyysturvan leikkaukset aiheuttavat lähinnä toimeentulo-ongelmia pitkään työttömänä olleille, eivätkä johda toivottuihin työllisyysvaikutuksiin.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti