STTK tutki: Yhä useampi suomalainen asuu yksin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
yksinäinen mies

Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Tämä käy ilmi STTK:n teettämästä selvityksestä, jonka on tehnyt THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Selvityksen perusteella yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 alkaen. Tällä hetkellä Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen perusteella noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Neljäsosa väestöstä siis asuu yksin ja lähes puolessa asunnoista asuu vain yksi ihminen.

Yleisintä yksinasuminen on suurissa kaupungeissa ja maantieteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yksinasuvat naiset painottuvat suuriin kaupunkeihin, miehet taas syrjäisempiin kuntiin. Yksin asutaan useimmiten kaksioissa ja kerrostaloissa. Enemmistö asuu omistusasunnossa, mutta yksin omassa asunnossa asuvien osuus on pienempi kuin muussa väestössä.

Yksinasuvaksi päädytään varsinkin nuorena, kun muutetaan pois vanhempien luota. Tämä näkyy myös toisin päin etenkin yksinhuoltajaäitien kohdalla, kun he lasten muuttaessa pois jäävät asumaan yksin. Keskeinen syy yksinasumiseen läpi ikäluokkien ovat erot. Vanhemmalla iällä naisilla korostuu leskeys syynä yksinasumiseen.

STTK:n julkaisu: Taloutta ja työelämää – Yksinasumisen muutokset ja tulotaso

Politiikassa huomio yksinasuviin

Vaikka perheystävällinen politiikka on tärkeää esimerkiksi huoltosuhteen näkökulmasta, STTK toivoo nykyistä enemmän huomiota siihen, että yhä useampi suomalainen asuu yksin. Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Suurin taloudellinen riski liittyy asumiskustannuksiin.

– Tavoitteena pitää olla, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yksinasuvien palvelutarpeet on huomioitava nykyistä paremmin uusien hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä.
– Yhteishuoltajuus on jatkossa huomioitava paremmin etuuksissa. Ikääntyvät yksinasuvat puolestaan tarvitsevat muita enemmän ja useammin palveluita, puheenjohtaja.

Pienten asuntojen määrän lisääminen parantaisi yksinasuvien tilannetta.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi työasuntovähennys tulisi muuttaa yhdenvertaiseksi yksinasuville. Verotuksen puolella esimerkiksi kotitalousvähennyk­sen kehittämistä kotitalouskohtaiseksi tulisi harkita, Palola esittää.

STTK:n esitykset yksinasuvia tukeviksi politiikkatoimiksi.

Lisätietoja selvityksestä:
Timo Kauppinen, puhelin 029 524 7233
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030
Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432

Ajankohtaista

12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue