STTK tutki: Yhä useampi suomalainen asuu yksin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
yksinäinen mies

Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Tämä käy ilmi STTK:n teettämästä selvityksestä, jonka on tehnyt THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Selvityksen perusteella yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 alkaen. Tällä hetkellä Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen perusteella noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Neljäsosa väestöstä siis asuu yksin ja lähes puolessa asunnoista asuu vain yksi ihminen.

Yleisintä yksinasuminen on suurissa kaupungeissa ja maantieteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yksinasuvat naiset painottuvat suuriin kaupunkeihin, miehet taas syrjäisempiin kuntiin. Yksin asutaan useimmiten kaksioissa ja kerrostaloissa. Enemmistö asuu omistusasunnossa, mutta yksin omassa asunnossa asuvien osuus on pienempi kuin muussa väestössä.

Yksinasuvaksi päädytään varsinkin nuorena, kun muutetaan pois vanhempien luota. Tämä näkyy myös toisin päin etenkin yksinhuoltajaäitien kohdalla, kun he lasten muuttaessa pois jäävät asumaan yksin. Keskeinen syy yksinasumiseen läpi ikäluokkien ovat erot. Vanhemmalla iällä naisilla korostuu leskeys syynä yksinasumiseen.

STTK:n julkaisu: Taloutta ja työelämää – Yksinasumisen muutokset ja tulotaso

Politiikassa huomio yksinasuviin

Vaikka perheystävällinen politiikka on tärkeää esimerkiksi huoltosuhteen näkökulmasta, STTK toivoo nykyistä enemmän huomiota siihen, että yhä useampi suomalainen asuu yksin. Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Suurin taloudellinen riski liittyy asumiskustannuksiin.

– Tavoitteena pitää olla, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yksinasuvien palvelutarpeet on huomioitava nykyistä paremmin uusien hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä.
– Yhteishuoltajuus on jatkossa huomioitava paremmin etuuksissa. Ikääntyvät yksinasuvat puolestaan tarvitsevat muita enemmän ja useammin palveluita, puheenjohtaja.

Pienten asuntojen määrän lisääminen parantaisi yksinasuvien tilannetta.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi työasuntovähennys tulisi muuttaa yhdenvertaiseksi yksinasuville. Verotuksen puolella esimerkiksi kotitalousvähennyk­sen kehittämistä kotitalouskohtaiseksi tulisi harkita, Palola esittää.

STTK:n esitykset yksinasuvia tukeviksi politiikkatoimiksi.

Lisätietoja selvityksestä:
Timo Kauppinen, puhelin 029 524 7233
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030
Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432

Ajankohtaista

29.11.2023

SuPer: Palkkojen yhdenmukaistamisesta sovinto Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä – lähihoitajien tehtäväkohtaiset palkat korotetaan vaativuustasojen korkeimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin

Lue
28.11.2023

Ammattiliitto Pron ja Naisten Linjan ohje tarjoaa apua väkivallan kokijoiden auttamiseksi työpaikoilla

Lue
28.11.2023

Tehyn kysely: Hoitajien työhyvinvointi hieman parantunut, silti yli 90 % nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa

Lue
27.11.2023

Työelämäheikennykset koskettavat erityisesti nuoria

Lue
25.11.2023

Minä en pienestä hätkähdä, mutta…

Lue
24.11.2023

Sairaankuljetuksen kustannusten korvaustaksan muuttaminen

Lue
24.11.2023

Sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinta v. 2024

Lue
24.11.2023

Ammattiliitto Pron edustajisto kritisoi aitojen neuvottelujen puutetta työelämäuudistuksissa

Lue