STTK tutki: Yhä useampi suomalainen asuu yksin

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
yksinäinen mies

Yhä useampi suomalainen asuu yksin. Tämä käy ilmi STTK:n teettämästä selvityksestä, jonka on tehnyt THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Selvityksen perusteella yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 alkaen. Tällä hetkellä Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen perusteella noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Neljäsosa väestöstä siis asuu yksin ja lähes puolessa asunnoista asuu vain yksi ihminen.

Yleisintä yksinasuminen on suurissa kaupungeissa ja maantieteellisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yksinasuvat naiset painottuvat suuriin kaupunkeihin, miehet taas syrjäisempiin kuntiin. Yksin asutaan useimmiten kaksioissa ja kerrostaloissa. Enemmistö asuu omistusasunnossa, mutta yksin omassa asunnossa asuvien osuus on pienempi kuin muussa väestössä.

Yksinasuvaksi päädytään varsinkin nuorena, kun muutetaan pois vanhempien luota. Tämä näkyy myös toisin päin etenkin yksinhuoltajaäitien kohdalla, kun he lasten muuttaessa pois jäävät asumaan yksin. Keskeinen syy yksinasumiseen läpi ikäluokkien ovat erot. Vanhemmalla iällä naisilla korostuu leskeys syynä yksinasumiseen.

STTK:n julkaisu: Taloutta ja työelämää – Yksinasumisen muutokset ja tulotaso

Politiikassa huomio yksinasuviin

Vaikka perheystävällinen politiikka on tärkeää esimerkiksi huoltosuhteen näkökulmasta, STTK toivoo nykyistä enemmän huomiota siihen, että yhä useampi suomalainen asuu yksin. Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Suurin taloudellinen riski liittyy asumiskustannuksiin.

– Tavoitteena pitää olla, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Yksinasuvien palvelutarpeet on huomioitava nykyistä paremmin uusien hyvinvointialueiden ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä.
– Yhteishuoltajuus on jatkossa huomioitava paremmin etuuksissa. Ikääntyvät yksinasuvat puolestaan tarvitsevat muita enemmän ja useammin palveluita, puheenjohtaja.

Pienten asuntojen määrän lisääminen parantaisi yksinasuvien tilannetta.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi työasuntovähennys tulisi muuttaa yhdenvertaiseksi yksinasuville. Verotuksen puolella esimerkiksi kotitalousvähennyk­sen kehittämistä kotitalouskohtaiseksi tulisi harkita, Palola esittää.

STTK:n esitykset yksinasuvia tukeviksi politiikkatoimiksi.

Lisätietoja selvityksestä:
Timo Kauppinen, puhelin 029 524 7233
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030
Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432

Ajankohtaista

27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue
25.1.2023

STTK kannattaa luottamusmiehen aseman vahvistamista lainsäädännöllä

Lue