Suomi asuu yksin – STTK:n näkemyksiä yksinasuvien arjen tukemisesta

Yksinasuja katsomassa asuntoa

Yksinasuva on henkilö, joka muodostaa yhden hengen kotitalouden. Hänellä voi olla parisuhde tai eri osoitteessa asuva lapsi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 1,3 miljoonaa tämän määritelmän täyttävää yksinasuvaa.

Yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa. Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia. Yksiasuvaksi siirrytään monista syistä, esimerkiksi eron, puolison kuoleman tai lasten poismuuton vuoksi. Yksinasuvat ovat siis moninainen ryhmä, jolla on yksi merkittävä yhdistävä tekijä – yksinasuminen.

Vaikka yksinasuvien määrä väestöstä on kasvanut nopeasti, ei yksinasuvien painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa ole lisääntynyt. Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta. Perheiden tuki, tulonsiirrot sekä palvelut ovat korostuneet myös kriisiaikoina. Yksinasuvat nähdään poikkeuksena normista. Tämä saattaa heikentää yhdenvertaista kohtelua. Moninaisuus myös tekee yksinasuvista näkymättömän ryhmän.  

Yksinasuvien talouden ja hyvinvoinnin kohentaminen edellyttää kaikkien laajojen politiikkatoimien osalta tuekseen heidät huomioivaa vaikutusten kokonaistarkastelua.

STTK:n näkemyksiä yksinasuvien tukemisesta

1. Yksinasuvat on huomioitava kokonaisvaltaisesti osana sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturva ei ole yksinasuville yhtä riittävä kuin parisuhteessa asuville. Erityisesti asumisen muutostilanteet pitää huomioida paremmin.

2. Yksinasuvien palvelutarpeet on nykyistä paremmin huomioitava uusien hyvinvointialueiden- ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä. Erityisesti ikääntyvät yksinasuvat tarvitsevat muita useammin palveluita. Esimerkiksi kotipalvelun merkitys on heille suurempi kuin parisuhteessa eläville.

3. Yhteishuoltajuus tulee huomioida paremmin etuuksissa. Lasten vaikutus otetaan yleensä huomioon vain yhden huoltajan osalta. Yhteishuoltajuustilanteessa toisen huoltajan etuudet määräytyvät yksin asumisen perusteella, vaikka lapset asuisivat vuorotellen vanhempiensa luona.

1. Asuntopolitiikka pitää nostaa yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Nykyisin asumistuet valuvat vuokrien hintoihin ja asunnon oston tuet omistusasuntojen hintoihin. Tavoitteeksi pitää asettaa, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista.

2. Asuntomarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jota ei poisteta tuilla. Asumisen kustannusten kasvua on hillittävä lisäämällä kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa erityisesti kasvukeskuksissa. Nykyinen liian kapea vuokra-asuntomarkkina heikentää esimerkiksi työn kohtaantoa. Pienten asuntojen määrän kasvattaminen parantaisi yksinasuvien taloudellista tilannetta.

1. Suuri osa pienistä asunnoista on asuntosijoittajien omistuksessa, mikä nostaa asuntojen hintoja. Asuntosijoittajien verokohtelun kiristäminen todennäköisesti vähentäisi asuntosijoittamisen kannattavuutta, mutta toisaalta parantaisi yksinasuvien taloudellisia mahdollisuuksia omistusasumiseen.

2. Työasuntovähennyksen pitää muuttua yhdenvertaiseksi yksinasuville. Tällä hetkellä yksinasuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, että hänellä on kaksi työtä; toinen työntekopaikkakunnalla yli sadan kilometrin päässä kotipaikkakunnalta ja toinen kotipaikkakunnalla.

3. Siivouspalveluihin ja remontteihin myönnettävä verotuksen kotitalousvähennys on pariskunnille kaksinkertainen yksinasuviin verrattuna. Kotitalousvähennyksen muuttaminen kotitalouskohtaiseksi tekisi siitä yhdenvertaisen.

Yksinasuminen vaikuttaa toimeentuloon

Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi, ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. Kolmanneksella heistä on kohonnut köyhyys- ja syrjäytymisriski. Iäkkäät ja nuoret sekä ilman asuntoa olleet muodostavat taloudellisesti haavoittuvimmat yksinasuvien ryhmät. Toisaalta kaikilla yksinasujilla ei ole toimeentulo-ongelmia. Yksinasuminen kertoo myös siitä, että henkilöllä on varaa asua yksin.

Yksinasuvia ei haasta vain tulojen pienuus, vaan elinkustannusten suuruus. Toimeentulo heikkenee lähes kaikilla henkilöillä heidän siirtyessään asumaan yksin. Pääasiallinen syy on sellaisten kulutuksen skaalaetujen puuttuminen, joista yhdessä asuvat hyötyvät. Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa. Nämä tilanteet voivat romahduttaa etenkin työllisten tulotason.

Yksinasumisen yleistyessä ovat yksinasuvien toimeentulon kysymykset merkittävä tekijä yleisen eriarvoisuuskehityksen kannalta. (Erola & Kilpi-Jakonen 2022). Yksinasuvien tulotasoon vaikuttavat samat tekijät, jotka ovat ylipäänsä tuloerojen taustalla. STTK haluaa parantaa yksinasuvien toimeentuloa. Tuloeroja hillitsevät politiikkatoimet sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat tässä keskeisessä roolissa.

Suurin taloudellinen riski yksinasumisessa liittyy asumiskustannuksiin, koska asumiskulut ovat tuloihin suhteutettuna suuret. Yksinasuvat asuvat muuta väestöä ahtaammin, joten asumiskuluja ei ole helppo sopeuttaa tinkimällä asunnon koosta. Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.

Suomi asuu yksin

  • Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia.
  • Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.
  • Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta.
  • Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi, ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. 
  • Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa.
  • Tuloerojen hillitseminen sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan parantaa yksinasuvien toimeentuloa.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue