Talvesta tulossa sähkölämmittäjän painajainen

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Tästä talvesta on tulossa sähkölämmittäjän painajainen. Sähköenergian hinta on monelle kymmenkertaistunut vuoden takaisesta, viidestä sentistä viiteenkymmeneen kilowattitunnilta. Sähköyhtiöt ovat viime aikoina tarjonneet lähinnä pörssisähkösopimuksia, joissa hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viime aikoina pörssisähkö on ollut kalleinta sähköä. Sähköenergian lisäksi sähkölaskuun tulevat siirtomaksut ja sähköverot. Monet kotitaloudet ovat ajautumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin sähkölaskujen vuoksi.

Sähkön hinnan moninkertaistumiselle on monenlaisia selityksiä, jotka tuntuvat vaihtuvan ajan ja tilanteen ja sanojan mukaan. Sähkö on kuitenkin perushyödyke, jota kaikki käyttävät ja sen hinnan tulisi jo lainkin mukaan olla kohtuullinen. Parhaillaan energiavirasto arvioi tätä kohtuullisuutta, mutta päätöksiä on odotettavissa vasta ensi vuoden puolella. Viraston päätös ei siis auta tässä tilanteessa sähkön käyttäjiä. Sähköyhtiöiden jättimäiset voitot ja kotitalouksien jättimäiset sähkölaskut ovat ilmiön kääntöpuolet. Moni sähkön käyttäjä kysyy nyt ihan aiheellisesti, eikö asialle voi tehdä mitään?

Sähköenergian lisäksi sähkölaskuun tulevat siirtomaksut ja sähköverot.

Sähkön hinnan moninkertaistuminen johtuu pääosin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vuoksi maa lopetti kaasun toimittamisen Eurooppaan. Venäläisellä maakaasulla ei ole enää mahdollista tehdä halpaa sähköä Euroopassa eikä maasta tuoda enää sähköä Suomeenkaan. Sähkön hintaa ovat nostaneet myös muun muassa ydinvoiman tuotannon ongelmat Euroopassa, kuivuus, vähätuulisuus ja päästökauppa. Sähkön hintaa nostavat siis samanaikaisesti monet tekijät, mutta se ei paljon lohduta sähkölaskujen kanssa kamppailevia.

Suomessa sähkön hinnat määräytyvät pohjoismaisilla ja pohjoiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla, jossa kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan. Sähkön hinta kuitenkin määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan, eli toisin sanoen kaasulla tai kivihiilellä tuotetun sähkön tuotantokustannusten perusteella. Sähkön hinnan muodostuksen mekanismi on nostanut sähkön hinnan kuluttajille pilviin. Tämä on selvä epäkohta sähkömarkkinoiden toiminnassa tilanteessa, jossa tuotanto on kohdannut ulkoisen shokin. Tuotanto ei enää riitä kattamaan sähkön kysyntää normaalitilanteen hinnoilla.

Suomeen tuotiin viime kevääseen asti Venäjältä kaasun lisäksi myös sähköä, joka on nyt ostettava pohjoismaisilta tai Pohjois-Euroopan sähkömarkkinoilta. Hinta vaihtelee eri maiden ja myös saman maan sisällä tuotannon ja kulutuksen mukaan, koska rajallisten siirtoyhteyksien vuoksi sähkömarkkina on osin paikallinen. Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannon osalta, vaan tuontitarve on ollut noin viidesosa kulutuksesta. Uusi ydinvoimala, Olkiluoto 3 parantaa Suomen sähkön omavaraisuutta – jos se joskus saadaan toimimaan. Uudesta ydinvoimalasta huolimatta sähkön tuontitarvetta on silti talviaikaan, kun lämmitystarve on suuri. Tänä talvena ydinvoimalan käyttöönoton viivästyminen nostaa Suomessa sähkön hintaa.

Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannon osalta, vaan tuontitarve on ollut noin viidesosa kulutuksesta.

Sähkölaskuihin on tulossa hieman helpotusta maan hallituksen sähkötukipaketista, jonka suuruus on 800 miljoonaa euroa. Laskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia tuetaan sähkövähennyksellä verotuksessa, sähkön arvonlisäveron alennuksella ja pienituloisten suoralla sähkötuella. Nämä tuet eivät kuitenkaan kompensoi kuin osan moninkertaistuneista sähkölaskuista. On myös hyvä muistaa, että valtio ja kunnat saavat sähköyhtiöidensä kasvaneiden voittojen kautta verokertymäänsä merkittävän lisäyksen. Suomi tukee kotitalouksien kasvaneita energiakustannuksia EU-vertailussa vähän. Monessa EU-maassa on käytössä sähkön käyttäjälle hintakatto, jonka yli menevän osuuden valtio korvaa (esimerkiksi Saksa, Ranska, Viro).

Sähkön säästäminen on toimiva keino sähkölaskujen pienentämiseksi, mutta keino on rajallinen. Sähköllä lämpiävää asuntoa on pakko talvella lämmittää. Sähkö on ollut ja on edelleen ympäristön kannalta puhdasta energiaa, jos siitä Suomessa on päästötöntä noin 80 prosenttia. Sähkön kulutuksesta kotitalouksien osuus on noin viidennes, joten muiden sähkön käyttäjien, kuten teollisuuden ja palveluiden rooli sähkön säästäjinä, on keskeinen.

Norjassa on käytössä kotitalouden maksamalle sähkölle hintakatto, jonka ylittävän osan valtio maksaa. Tämä kattohinta on seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Ylimenevältä osalta valtio korvaa 90 prosenttia. Tuelle on kuitenkin sähkön käyttömäärän mukainen yläraja, neljä tuhatta kilowattituntia kuukaudessa. Sen ylimenevää osaa valtio ei korvaa. Tämä kannustaa sähkön säästämiseen. Suomeen olisi mahdollista luoda samanlainen määräaikainen järjestelmä talvikuukausien ajaksi. Näin estettäisiin talouden vakautta uhkaavat kotitalouksien maksuvaikeudet. Sähkön hinta olisi ennustettava ja vakaa kotitalouksille. Järjestelmän käyttöönotto olisi rahoitettavissa muun muassa sähköyhtiöiden ylivoittojen verottamisella ns. Windfall-veroilla ja kasvaneella arvonlisäveron tuotolla.

Sähkön hinnalle voitaisiin meillä asettaa esimerkiksi kymmenen sentin hintakatto, jonka ylimenevältä osalta valtio korvaisi 80 prosenttia. Sähkön kulutukselle olisi kuitenkin kuukausitasolla katto, 4 000 kWh. (ks. kuvio). Tämä malli poistaisi tarpeen erilaisille sähkötuille, koska sähkön käyttäjä maksaisi kohtuullisen hinnan käyttämästään sähköstä.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

8.2.2023

Jytyn eduskuntavaalitavoitteet julki – Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja henkilöstöresurssit turvattava

Lue
8.2.2023

Minun viikkoni: sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijan viikkoon mahtuu monenlaista

Lue
8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia – STTK:n tavoitteita energiapolitiikan kehittämiseksi

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue