Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii tämän tästä työtaisteluoikeuden rajoittamista, ja yleensä viitemaa on Ruotsi. Viimeksi näin tapahtui Helsingin Sanomissa 24.11. Vaatimukset työtaisteluoikeuden rajoittamisesta Ruotsin mallin mukaisesti on kuitenkin sijoitettava oikeaan kontekstiin.

Tilastokeskuksen mukaan työtaistelujen lukumäärän mediaaniarvo Suomessa oli 107 vuosina 2000-2020. Vuonna 2021 käytiin yhteensä 55 työtaistelua. Niistä suurin osa oli lakkoja ja lakonuhkia. Toiseksi yleisin työtaistelun muoto oli ylityökielto tai sen uhka. Kokonaisuutena nämä ovat matalimpia tilastoituja lukuja yli 50 vuoteen.

Ruotsissa työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan päätöksentekoon ovat merkittävästi Suomea paremmat. Henkilöstön edustus yritysten hallituksissa on yleisempää, ja yhteistoiminnassa henkilöstön näkemyksiä kuullaan laajasti. Myös henkilöstön tiedonsaantimahdollisuudet ovat Suomea paremmat ja keskustelukulttuuri työnantajien ja palkansaajien välillä on rakentavampaa. Muutostilanteisiin valmistaudutaan hyvissä ajoin ja niiden vaikutusten lieventämiseen yhdessä työnantajan kanssa on paremmat mahdollisuudet.

Riitatilanteissa ruotsalaista työntekijää suojaa tulkintaetuoikeus. Suomessa on tässä suhteessa hyvin erilainen tilanne. Suuttumus voi purkautua ulosmarssina, jos vaikutusmahdollisuuksien koetaan työpaikalla olevan rajalliset,

Minkään maan malli ei ole suoraan kopioitavissa Suomeen.

Uskon on, että paremmalla paikallistason yhteistyöllä myös suuri osa niin sanotuista surulakoistakin olisi vältettävissä. Sen vuoksi vaatimukset yksittäisten työntekijöiden kimppuun käymisestä surulakkojen takia tuntuvat kohtuuttomilta.

Vaikka eri maiden työmarkkinamallien vertailu voi olla kiinnostavaa, se on melko hyödytöntä. Minkään maan malli ei ole suoraan kopioitavissa Suomeen. Meidän on ihan itse omat mallimme rakennettava.

Suomi elää poikkeuksellisia aikoja pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Inflaatiokehitys on nopeaa, ostovoima on laskenut merkittävästi ja energian sekä ruoan hinta on nousussa. Silti elinkeinoelämä tyrmää suoralta kädeltä esitykset kiky-sopimuksessa siirrettyjen sotu-maksujen palauttamisesta työntekijöiltä työnantajille, ja osa työnantajaliitoista jättää jopa yksipuolisesti noudattamatta sovittuja sopimuksia palkankorotusneuvottelujen käymisestä. Tätä toimintatapaa työnantajapuoli kuvaa vastuulliseksi. Sitä voi perustellusti tulkita myös ylimielisyydeksi.

Ikävätkin päätökset on helpompi hyväksyä, jos niiden koetaan kohdistuvan reilulla tavalla kaikkiin osapuoliin.   

Suomalaiset odottavat työehtoja koskevilta päätöksiltä oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta. Ikävätkin päätökset on helpompi hyväksyä, jos niiden koetaan kohdistuvan reilulla tavalla kaikkiin osapuoliin.   

Suomessa yritysten kilpailukykyä on tuettu erilaisilla sopimusratkaisuilla vuosien varrella merkittävästi. Nyt olisi se hetki, jolloin yritykset voisivat tehdä osuutensa sopimusneuvotteluissa työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi ja kansakunnan selviytymisen tukemiseksi. Vähimmillään työnantajien tulisi kuitenkin noudattaa edes itse tekemiään sopimuksia. Se vasta olisi vastuullista.

Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Ajankohtaista

9.12.2022

Luontokato pakottaa muutokseen

Lue
8.12.2022

STTK-Opiskelijat: Nuorten mielenterveyden ongelmiin tartuttava vakavasti

Lue
7.12.2022

STTK-Opiskelijoiden tavoitteet eduskuntavaaleihin

Lue
7.12.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: AVAINTES:n neuvottelutulos hyväksyttiin – AVAINTAn Sote-tes mahdollistaa työehtojen parantamisen pitkällä aikavälillä

Lue
5.12.2022

Vihreä siirtymä löi läpi

Lue
5.12.2022

Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Lue
1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue