Epävirallinen ministerityöryhmä on muutaman viime viikon ajan koordinoinut hallituskauden lopun hankkeita siltä osin, mitkä jäljellä olevista viedään loppuun ja mistä esityksistä luovutaan. Eilen (17.11.) valtioneuvosto tiedotti lainsäädäntösuunnitelman päivityksistä vaalikauden loppusuoralla.
Osa muutoksista oli tervetulleita, osa ei niinkään. Hyvä uutinen on se, että työttömyysturvan työssäoloehtoa koskevasta sääntelystä päätettiin luopua. STTK on vastustanut tätä niin sanottua ”euroistamista” johdonmukaisesti koko sen valmistelun ajan, koska se kohtelisi työntekijäryhmiä epäoikeudenmukaisesti ja rankaisisi erityisesti pienituloisia ja pätkätöitä tekeviä.
Työttömyysturvan muutokset olisivat saattaneet lisätä toimeentulo-ongelmia kaikkein hankalimmassa työmarkkina-asemassa olevien piirissä. On oikein, että hankkeesta päätettiin luopua.
Palkka-avoimuus ei etene
Palkka-avoimuuden edistämiseen tähtäävästä lakimuutoksesta luopuminen on valitettavaa. Palkkatasa-arvon edistämiseen olisi ollut hallitusohjelman puitteissa nyt hyvä mahdollisuus.
Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Vuonna 2022 naisten ansiot ovat 84,3 prosenttia miesten ansioista. Perusteettomien palkkaerojen tunnistamisessa ja korjaamisessa palkka-avoimuus on tärkeä työkalu.
Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka
STTK teetti Aula Researchilla aiemmin syksyllä kansalaiskyselyn, jossa kysyttiin muun ohella palkkatasa-arvon edistämisestä. Saimme yhteensä yli kolme tuhatta vastausta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että perusteettomien palkkaerojen vähentämisessä on onnistuttu jokseenkin tai erittäin huonosti. Erityisesti näin kokevat pitkään työelämässä olevat 51 – 65-vuotiaat (61 %).
Kysyimme samassa kansalaiskyselyssä myös mielipiteitä palkka-avoimuuden edistämisestä työmarkkinoilla. Vastaajista 67 prosenttia suhtautuu jokseenkin tai erittäin myönteisesti siihen, että palkkatiedot kerrottaisiin työpaikoilla nykyistä avoimemmin. Myönteisimpiä palkka-avoimuudelle ovat alle 35-vuotiaat (70 %) eikä suhtautumisessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä.
Kyselyn tulosten perusteella palkka-avoimuuden edistämiselle olisi siis löytynyt kansalaisilta tukea. Nyt poliitikoilla puuttui rohkeus edetä.
Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa Suomi tämän hallituskauden aikana tasa-arvon kärkimaaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että kunnianhimoisista hallitusohjelmakirjauksista huolimatta työtä riittää seuraavallakin hallituskaudella. Lue lisää: STTK:n eduskuntavaalitavoitteet.
Työturvallisuuslain muutos etenee eduskuntaan
Valtioneuvosto päätti myös antaa eduskunnalle esityksen työturvallisuuslain muuttamisesta. Sen tavoitteena on tukea 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että säännöksessä mainittaisiin raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyt ja imettävä työntekijä. Nämä muutosesitykset saavat tuen myös STTK:lta.
Mielenterveyden sairaudet ovat nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Näihin työelämän ongelmiin tulee etsiä ratkaisuja seuraavan hallituskauden aikana.
Työturvallisuuslakiin liittyy muitakin, erityisesti haitallisen psykososiaalisen kuormituksen hallintaan liittyviä kehittämistarpeita. Haitallinen psykososiaalinen kuormitus voi lisätä riskiä mielenterveysongelmien syntymiseen. Mielenterveyden sairaudet puolestaan ovat nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Näihin työelämän ongelmiin tulee etsiä ratkaisuja seuraavan hallituskauden aikana.
Lue lisää: STTK:n eduskuntavaalitavoitteet.
Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja.