STTK:n kommentteja aloitteisiin Kokoomuksen puoluekokoukselle 2022

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili


Kävimme läpi Kokoomuksen puoluekokouksen 241 aloitetta ja kommentoimme 30 aloitetta. Aloitteissa oli paljon mielenkiintoisia avauksia.

Haluamme keskustelevana keskusjärjestönä osallistua ulkopuolisina siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota puoluekokouksissa käydään. Puolueet, kuten ammattiyhdistysliikekin, ovat keskeinen osa demokratiaa. Tarvitsemme lisää vuoropuhelua näiden liikkeiden välille.

Toivotamme antoisia keskusteluja ja hyviä päätöksiä tänä poikkeuksellisena aikana. Toivottavasti kommenttimme herättävät ajatuksia ja keskustelua myös puoluekokouksen jälkeenkin kanssamme!

32. Tasa-arvolain 4 §:n muuttaminen

Parikkalan Kokoomus tekee aloitteen Tasa-arvolain 4 a §:n ns. mies / naiskiintiön poistamisesta taikka vähintään prosenttiosuuden pudottamista esim. 20 prosenttiin.

33. Sukupuolikiintiöistä luovuttava kunnallisissa toimielimissä

Porin Kokoomus esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallitusta ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä luovutaan sukupuolikiintiöistä.

STTK kommentoi:

Puoluehallitus on antanut yhteisen vastauksen näihin kahteen aloitteeseen. On hyvä, että puoluehallitus ei esitä aloitteiden eteenpäin viemistä, vaan että aloitevastauksen todettaisiin olevan riittävä selvitys aloitteiden johdosta.

STTK ei kannata aloitteita, koska kantamme on, että kiintiöitä tarvitaan varmistamaan tasa-arvon toteutuminen julkisissa luottamustehtävissä. Jos kiintiöt nyt poistettaisiin tai sukupuolijakauman vähimmäisvaatimuksena olevaa %-lukua laskettaisiin, antaisi se väärän signaalin tasa-arvon edistämisen tärkeydestä STTK kiinnittää huomiota myös siihen, että voimassa oleva säännös ei ole ehdoton, vaan siinä on todettu ”… jollei erityisistä syistä muuta johdu…”. Tämä antaa mahdollisuuden perustellusta syystä poiketa poikkeuksellisessa tilanteessa säännöksestä

34. Naisten ja miesten todellisiin palkkaeroihin tulee ottaa järeämmät keinot

Savo-Karjalan Kokoomusnaiset esittävät, että naisten ja miesten palkkatasa-arvo toteutuu ja että nykyiseen tasa-arvolakiin kirjataan työnantajalle niin valtion kuin yksityissektorin osalta seuraavaa: “Työnantajan on viipymättä puututtava työntekijöiden palkkaeroihin.” Lisäksi esitetään, että tasa-arvovaltuutetulle annetaan lisäoikeuksia puuttua miesten ja naisten palkkaeroihin ja että 62 palkkatiedot tulee olla julkisia. Mikäli palkkaero havaitaan, tulisi siitä kysely työnantajalle ja kuulemismenettely.

STTK kommentoi:

Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka sukupuolesta riippumatta.

Tasa-arvo ja palkkatasa-arvo ovat ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia sekä myös oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusta. Tästä huolimatta ne eivät toteudu suomalaisessa työelämässä. Naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero ei ole olennaisesti kaventunut vuosikymmenten kuluessa.

STTK on samaa mieltä siitä tavoitteesta, että naisten ja miesten todellisiin palkkaeroihin on otettava järeämmät keinot. Palkkaeron taustalla on useita syitä ja tarvitaan useita samanaikaisesti toteutettavia keinoja. STTK:n näkemyksen mukaan yksi tehokkain keino olisi lisätä palkka-avoimuutta lainsäädännössä. Palkka-avoimuutta tulisi edistää vaiheittain ja ensimmäisessä vaiheessa antaa henkilöstönedustajalle oikeus saada koko työpaikan henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Jatkossa, kun henkilöstön palkkatietämystä lisätään, voidaan edetä palkka-avoimuuden lisäämisessäkin. STTK:n näkemyksen mukaan tasa-arvolakia tulisi muuttaa niin, että työnantaja olisi velvoitettu tekemään tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen myös pienemmillä työpaikoilla. Laissa säädetty suunnitelman ja kartoituksen tekemisvelvoitteen raja vähintään 30 työntekijästä on liian korkea ja jättää liian monet työpaikat ja palkansaajat säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että aloitevastaus riittäisi selvitykseksi aloitteen johdosta. STTK ei pidä tätä riittävänä ja katsoo, että edellä STTK:n esiin nostamien lainsäädäntömuutosten toteuttaminen on tarpeellista palkkatasa-arvon edistämiseksi. Lainsäädäntömuutosten valmisteluun on ryhdyttävä pikaisesti ja valmistelu on tehtävä kolmikantaisesti.

42. Velkaantuneiden yksityishenkilöiden ulosoton suojaosuutta kasvatettava

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö esittää, että velvoitetaan Kansallista Kokoomusta ja eduskuntaryhmää edistämään muutoksia, joilla ulosoton suojaosuutta kasvatetaan.

STTK kommentoi:

STTK pitää aloitetta kannatettavana. Ulosoton suojaosan nostaminen 672,30 eurosta 900 euroon parantaisi työllisyyttä 2 000 henkilöllä. (TEM:n arvio) 

Ulosottoaikojen lyhentämistä tai henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta on syytä harkita. Suomessa ulosottoajat ovat pitkiä, joten aikojen lyhentäminen voi parantaa työnteon kannustimia tuhansilla ihmisillä merkittävästi.

47. E-kansalaisuusmallin tarjoamat mahdollisuudet selvitettävä osana työperäisen maahanmuuton ja yritteliäisyyden edistämistä

Oulun Läänin Kokoomusnuoret esittävät, että e-kansalaisuusmallin tarjoamia mahdollisuuksia kartoitetaan Suomessa osana maahanmuutto- ja elinkeinopolitiikkaa.

STTK kommentoi:

STTK pitää aloitetta kiinnostavana ja ehdottomasti jatkoselvittämisen arvoisena. Viron e-kansalaisuuden lisäksi esimerkiksi Tanska on kehittänyt kansalaisten digitaalisten palveluiden yhden apin periaatetta. Tanskassa on otettu käyttöön kansalaisten digitaalinen identiteetti ja kehitetty sen avulla tapahtuvaa asiointia. Muutos edesauttaa myös esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa Tanskaan, koska palveluasiointi mahdollistuu jo ennen henkilötunnuksen myöntämistä.

Suomessa yhteiskunnan digitalisaatio on kattavaa, mutta pirstaleista. Julkiset ja yksityiset toimijat digitalisoivat palveluitaan kukin omista lähtökohdistaan käsin, mikä haastaa palveluiden löydettävyyttä ja käytettävyyttä sekä monimutkaistaa monien erityisryhmien esimerkiksi ikäihmisten palveluiden käyttöä. Kehittämistyö edellyttäisi siis vahvempaa koordinaatiota ja poliittisia päätöksiä kattavan ja käyttäjäystävällisen asioinnin varmistamiseksi.

Valtionhallinnon tekoälypohjaista, henkilön elämäntapahtumiin perustuvaa digitaalista asiointia on edistetty esimerkiksi valtiovarainministeriön kansallisella Aurora AI-tekoälyohjelmalla, joka päättyy 2022. Viranomaisten palveluiden lisäksi myös kunnalliset palvelut sekä esimerkiksi viranomaistehtäviä hoitavien muiden toimijoiden palvelut tulisi saada digitaalisen identiteetin piiriin.

Puoluehallitus on tuonut vastauksessaan hyvin esiin myös niitä ongelmia, joita Viron e-kansalaisuuteen on liittynyt esimerkiksi talousrikollisuuden osalta. STTK yhtyy tähän huoleen ja pitää tärkeänä, että uusia mahdollisuuksia arvioitaessa huomioidaan myös niiden riskit sekä muutostarpeet muuhun lainsäädäntöön sekä valvontaan. Viranomaisten toimintaedellytykset valvonnan osalta, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta, kansalaisten ja yritysten tietosuoja, mahdollisuudet identiteettivarkauksiin jne. tulee huomioida riittävin vaikutusarvioin lainsäädäntöä kehitettäessä.   

75. Kolmiportaisen tuen laajentaminen toiselle asteelle

Kokoomuksen Naisten liitto esittää, että nostetaan keskusteluun kolmiportaisen tuen mallia opiskelijoiden tukemiseksi toisella asteella.

STTK kommentoi:

Ehdotus olisi luonteva jatkumo tällä vaalikaudella toteutetulle oppivelvollisuuden laajentamiselle. Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää opiskelijoiden tuen tarpeiden tunnistamista ja tarpeisiin vastaamista. Esimerkiksi Karvin viime vuonna julkaistussa arvioinnissa tunnistettiin useita kehittämiskohteita ammatillisessa koulutuksessa, joilla erityisen tuen toteutumista voitaisiin parantaa.

87. Opinto-ohjauksen kehittäminen mahdollisuuskeskeiseksi

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että peruskoulun 7–9 luokan opinto-ohjausta kehitetään mahdollisuuskeskeiseksi sekä kansallisesti yhdenvertaiseksi, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla jokaiselle toiselle asteelle siirtyvälle nuorelle.

STTK kommentoi:

Myös STTK on pitänyt esillä tarvetta tarjota nuorten koulutusvalintojen tueksi monipuolisesti tietoa työelämän eri ammateista ja toimialoista sekä niihin johtavista koulutuspoluista. On tärkeää, että jokaista nuorta tuetaan ja kannustetaan tekemään itsensä näköisiä valintoja, jotka lähtevät nuoren omasta kiinnostuksesta.

147. Maahanmuuttovirasto on pilkottava – Työperäinen maahanmuutto on työ- ja elinkeinopolitiikkaa

Kokoomuksen Nuortenliitto esittää, että eriytetään työperäisen maahanmuuton käsittelyn erilleen maahanmuuttovirastosta työ- ja elinkeinoministeriön suoraan ohjaukseen ja sen avulla edistämään käsittelyjen jouhevuutta, Suomen houkuttelevuutta ja suomalaisyritysten kilpailukykyä.

STTK kommentoi:

STTK ei kannata Kokoomuksen Nuorten Liiton aloitetta Maahanmuuttoviraston pilkkomisesta kahteen osaan. STTK on samaa mieltä aloitteen perusteluista: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja sen tulee olla mahdollisimman sujuvaa prosessien osalta. Katsomme kuitenkin, että Maahanmuuttoviraston (Migri) pilkkominen kahteen virastoon ei tuottaisi sanottavaa hyötyä, vaan todennäköisesti vain lisäisi prosessin kustannuksia ja mahdollisesti myös byrokratiaa. Työperäisen maahanmuuton politiikkalohko on jo vuoden 2021 alusta siirretty Sisäministeriön alaisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen, jolloin työperäisen maahanmuuton lupaprosessien poliittisesta ohjauksesta vastaa TEM. Oleskelulupaprosessit jakautuvat nykymuodossaan usean ministeriön hallinnon alalle, prosesseista ovat osaltaan vastuussa ainakin ulkoministeriö, sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö sekä niiden hallinnonaloille sijoittuvat virastot. STTK ei katso, että lupakäsittelyn pilkkominen edesauttaisi sen sujuvuutta. STTK mielestä jatkossa lupakäsittelyn sujuvuutta tulisi kehittää myös siten, että henkilöllä on mahdollisuus vaihtaa lupatyyppiä joustavasti kesken prosessin. Näin esimerkiksi työllistynyt turvapaikanhakija tai opiskelija voisi vaihtaa lupatyyppinsä työperäiseksi oleskeluluvaksi. Lupakäsittelyn pilkkomisella kahteen virastoon todennäköisesti jäykistettäisiin tätä mahdollisuutta.     

STTK uskoo, että suurimmat ongelmat työperäisen maahanmuuton sujuvuuden osalta eivät liity niinkään maahanmuuttoviraston ruuhkautumiseen turvapaikkahakemusten käsittelyn osalta, vaan lainsäädännön kehittämistarpeisiin sekä lupaprosessien puutteelliseen digitalisaatioon. Puoluehallitus kuvaa vastauksessaan niitä lainsäädännön kehittämishankkeita, joiden voidaan olettaa sujuvoittavan työperäisten oleskelulupaprosessien käsittelyä. STTK on kannattanut näitä toimia ja pitää tärkeänä, että niiden vaikutuksia seurataan ja jatkotoimia tehdään myös seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi lupaprosessin digitalisaatioon on kuluvan ja edellisen hallituskauden aikana kartoitettu ratkaisuja, tehty toimenpiteitä sekä osoitettu määrärahoja. Tätä työtä tulee jatkaa. 

STTK katsoo, että Suomen tulee jatkossakin pitää kiinni asetetuista tavoitteista työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi sekä lupakäsittelyn sujuvoittamiseksi. Lisäksi STTK pitää perusteltuna, että seuraavalla hallituskaudella käynnistettäisiin ulkomaalaislain kokonaisuudistus. Työperäistä maahanmuuttoa tukeva lupaprosessien digitalisaatio sekä sujuvat palveluprosessit edellyttävät jatkossakin kehittämistä ja riittävää resursointia.

STTK huomauttaa, että työperäisen maahanmuuton prosesseja tulisi kehittää vastaamaan kaikkien alojen ja kaikkien työntekijäryhmien tarpeita, koska Suomi ei tulevaisuudessa tarvitse vain erityisosaajia ja johtajia, vaan työikäisen väestön vähentyessä tekijöitä tarvitaan erilaisiin työelämän tehtäviin kaikille aloille.

148. Maahanmuuton lupaprosessien sujuvuus ja työperäisten maahanmuuttajien verotus on saatettava lähimaiden tasolle

Espoonlahden Kokoomus esittää erilaisia keinoja kansainvälisen rekrytoinnin helpottamiseksi.

STTK kommentoi:

STTK ei kannata Espoonlahden Kokoomuksen eritystä verokilpailusta työperäisten maahanmuuttajien houkuttelusta, mutta yhtyy aloitteen perusteluihin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa enenevässä määrin työperäistä maahanmuuttoa kaikille aloille ja sen tulee olla mahdollisimman sujuvaa prosessien osalta.

Myös asenteet ovat muuttumassa. STTK:n keväällä 2022 teettämän kyselyn mukaan 79 % työssäkäyvistä työskentelee tai on joskus työskennellyt ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. 80% heistä koki työskentelyn ulkomaalaistaustaisen työkaverin kanssa myönteiseksi ja vain kuusi prosenttia kielteiseksi. Myönteisimmin asiaan suhtautuivat alle 30-vuotiaat miehet. Myönteisimpiä kokemukset ulkomaalaistaustaisista työkavereista ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

STTK katsoo kuitenkin, että veroporkkanan sijaan Suomen tulisi ensisijaisesti houkutella työperäisiä maahanmuuttajia hyvillä, sujuvilla sekä ilmaisilla julkisilla palveluilla, tasa-arvoisella työelämällä, jossa esimerkiksi naisten työssäkäynti on laajaa, etenemismahdollisuuksilla, matalahierarkisella työkulttuurilla jne. Erittäin keskeinen houkutteleva tekijä on myös mahdollisuus yhdistää työ- ja perhe-elämä sekä juurtua Suomeen.
Suomella on vielä tekemistä palvelukulttuurin ja maabrändin kehittämisessä myös suhtautumisessa työperäisiin maahanmuuttajiin. Myöskin pitkäjänteinen ja määrätietoinen työperäiseen maahanmuuttoon kannustava politiikka on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä.

Aloitteessa nostetaan esimerkiksi Tanska, jossa kyseinen määräaikainen veroporkkana on käytössä. Tanskassa tiukentunut maahanmuuttopolitiikka EU:n ulkopuolisista maista saapuvia kohtaan on vähentänyt Tanskan houkuttelevuutta. Nykyisin työperäisesti Tanskaan tulevien enemmistö tuleekin muista EU-maista, kuten Puolasta ja Baltian maista, jotka ovat myös maantieteellisesti lähellä.

149. Työlupakäsittely maksimissaan 1 kuukausi

Kokoomuksen Naisten Liitto esittää toimimaan sen puolesta, että työlupakäsittely lyhenee yhteen kuukauteen.

STTK kommentoi:

STTK yhtyy aloitteen perusteluihin ja tavoitteisiin sekä puoluehallituksen vastaukseen. Tavoite työlupakäsittelyn keskimääräisestä 1 kuukauden käsittelyajasta sisältyy tämänhetkiseen hallitusohjelmaan ja tavoitteeseen on myös STTK:n tietojen mukaan päästy. Esimerkiksi D-viisumin käyttöönotto ja muut oleskeluluvan saamista ja uusimista helpottavat uudistukset tukevat tavoitteessa pysymistä.

STTK katsoo, että työikäisen väestön nopean kutistumisen myötä Suomen tulee jatkossakin pitää kiinni asetetuista tavoitteista työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi sekä lupakäsittelyn sujuvoittamiseksi. Lisäksi STTK pitää perusteltuna, että seuraavalla hallituskaudella käynnistettäisiin ulkomaalaislain kokonaisuudistus. Työperäistä maahanmuuttoa tukeva lupaprosessien digitalisaatio sekä sujuvat palveluprosessit edellyttävät jatkossakin kehittämistä ja riittävää resursointia.

STTK huomauttaa, että työperäisen maahanmuuton prosesseja tulisi kehittää vastaamaan kaikkien alojen ja kaikkien työntekijäryhmien tarpeita, koska Suomi ei tulevaisuudessa tarvitse vain erityisosaajia ja johtajia, vaan työikäisen väestön vähentyessä tekijöitä tarvitaan erilaisiin työelämän tehtäviin kaikille aloille.

171. Tuulivoiman kansallinen omistus

172. Suomen on luovuttava venäläisestä energiasta

173. Selvitys energiahaavoittuvuudesta

174. Suomen tulee pyrkiä energiaomavaraisuuteen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa

176. Pienydinreaktoreiden sääntelyesteiden poistaminen keskeiseksi hallitusohjelman tavoitteeksi

177. Kokoomus ydinvoimalain muutoksen kirittäjäksi


STTK kommentoi:

STTK:n mielestä on erittäin tärkeää löytää keinoja energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. STTK haluaa kehittää energiaomavaraisuutta ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen turvin. Aloitteet ovat kannatettavia

181. Vähimmäispalkka osaksi suurempaa työmarkkinareformia

Kokoomuksen Opiskelijajärjestö Tuhatkunta esittää, että edistetään suurempaa työmarkkinareformia siten, että myös vähimmäispalkka kirjataan lakiin osana työntekijän oikeuksien edistämistä.

STTK kommentoi:

Vähimmäispalkat määritellään Suomessa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen neuvottelemissa työehtosopimuksissa. Työ- ja virkaehtosopimukset kattavat noin 90 prosenttia Suomen työntekijöistä. Tämän vuoksi erilliselle vähimmäispalkkalaille ei ole ollut tarvetta. Euroopan komission mukaan Suomen katsotaan kuuluvan EU:ssa maihin, joissa palkat määräytyvät työehtosopimuksin ja joissa työssäkäyvien köyhyys on EU:n alhaisinta. Suomalaisella työehtosopimusjärjestelmällä on siten vahvuutensa, joita ei sovi unohtaa työmarkkinajärjestelmän murroksen keskellä.

Kaikkialla Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (COM(2020) 682 final).  

Ehdotuksen tarkoituksena on luoda puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja kattavuutta Euroopassa. Ehdotuksen taustalla on pyrkimys lieventää työssäkäyvien köyhyyttä ja palkkaerojen kasvua. Näiden ilmiöiden lisääntymiseen ovat komission mukaan vaikuttaneet muun muassa globalisaatio, digitalisaatio ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vähimmäispalkat kaikissa EU-maissa takaavat työntekijöille ihmisarvoisen elintason.

Komission arvion mukaan osassa jäsenvaltioita, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka, sen taso on liian alhainen muihin palkkoihin nähden eikä se tarjoa kohtuullista elintasoa, vaikka vähimmäispalkat ovatkin kohonneet viime aikoina. Vuonna 2018 vähimmäispalkan saajien tulot alittivat köyhyysrajan yhdeksässä jäsenvaltiossa. 

Komissio toteaa tilannekuvassaan, että niissä maissa, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkeampi, on vähemmän matalapalkkaisia työntekijöitä ja vähimmäispalkat ovat myös korkeampia. Tämän vuoksi vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteena on edistää työmarkkinaosapuolten asemaa palkanmuodostuksessa sekä edistää edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.

STTK kannattaa komission tavoitetta puuttua palkkaerojen kasvuun ja työssäkäyvien köyhyyteen Euroopassa edistämällä työehtosopimusosapuolten mahdollisuuksia neuvotella työehdoista. Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 6.6 alustavaan sopuun vähimmäispalkkadirektiivistä. Seuraavaksi direktiivi menee Coreperin eli pysyvien edustajien komitean käsittelyyn, jonka jälkeen direktiivi vielä hyväksytään sekä neuvoston että parlamentin kokouksissa. Kun direktiivi on hyväksytty, alkaa kahden vuoden siirtymäaika, jonka puitteissa jäsenvaltioiden tulee implementoida sääntely osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomen osalta direktiiviehdotuksen vaikutusten arvioidaan jäävän pienemmiksi kuin useissa muissa Euroopan maissa, keskustelu kuitenkin varmasti jatkuu.

212. Aloite työntekijöiden mielenterveyden tukemiseksi osana työterveyshuoltoa

Kokoomuksen Arvon Siskot ry esittävät, että työntekijöiden mielenterveyden tukemista osana työterveyshuoltoa selvitettäisiin.

STTK kommentoi:

Mielenterveyspalveluiden kehittäminen myös työterveyshuollossa on myös STTK:n tavoitteena. Olennaista on, että hoitoa tarvitsevat pääsevät palveluiden piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on tärkeää, että työterveyshuolto toimii tehokkaana apuna mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. STTK muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi työuupumuksen lisääntymiseen ei voida vaikuttaa ainoastaan työterveyshuollon palveluilla, vaan lisäksi tarvitaan myös muutosta työkulttuuriin sekä siihen, miten jaksamisasioita käsitellään työpaikoilla.

213. Palvelusetelit tehokkaaseen käyttöön hoitojonojen purkamisessa

214. Monipuolisempaa valinnanvapautta sekä palvelusetelin arvon nousua!

Kokoomuksen Naisten liitto ja Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset esittävät palvelusetelien käytön laajentamista osana hyvinvointialueita sekä palveluvelan purkua.

STTK kommentoi:

STTK pitää tärkeänä, että koronan pahentamat hoitojonot sekä palveluvelka puretaan mahdollisimman pian ja tehokkaasti, mutta pitää tärkeänä, että päävastuu palveluiden tuottamisesta on julkisella sektorilla. Palvelusetelit ovat kuitenkin toimiva tapa täydentää julkisen sektorin palveluvalikoimaa ja paikata vajetta. Lisäksi palvelusetelit ovat tehokas keino paikata väliaikaista palvelutarpeen lisääntymistä tai paikata väliaikaisia puutteita. Perusteltua olisi, että palveluseteleitä olisi valtakunnallisesti yhdenvertaisesti käytettävissä, alueiden erityispiirteet ja -tarpeet huomioiden.

218. Työkyvyttömät oikeisiin palveluihin ja oikeille tuille

Oulun Kokoomusnaiset esittävät, että ryhdytään toimenpiteisiin sosiaaliturvan uudistamiseksi niin, että työkyvyttömät eivät joutuisi hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi vain toimeentulonsa varmistaakseen sekä työkyvyttömien tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi osana ehjiä palveluketjuja, joihin myös työvoimapalvelut kuuluvat asiakkaan työkyvyn vahvistuttua.

STTK kommentoi:

STTK pitää tärkeänä, että palvelujärjestelmä vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, palveluntarve tunnistetaan ajoissa ja palveluita tarjotaan oikea-aikaisesti. Tosiasiallisesti työkyvyttömät tai moniongelmaiset työnhakijat eivät useinkaan hyödy TE-palveluiden tarjoamista palveluista ja usein hyötyisivät esimerkiksi kuntoutus- tai sosiaalipalveluista. Pohjoismaisen työnhakumallin yhteydessä tavoitteena on kohdata asiakkaat entistä yksilöllisemmin ja tehostaa moniammatillista palveluntarjontaa. Huomion arvoista on kuitenkin on, että tärkeää on pystyä tarjoamaan vaikuttavia työllistymispalveluita myös täsmätyökykyisille, kun niille nähdään hyötyä.  Lisäksi osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuuksia tulisi kehittää.

219. Kotihoidon tuen poistaminen yli 1-vuotiailta lapsilta

220. Naisten työllisyyttä edistävän perhevapaauudistuksen toteuttaminen

Kluuvin Kokoomusnaiset ja Kokoomuksen Arvon Siskot esittävät kehitystä kotihoidontukiin.

STTK kommentoi:

Puoluehallitus on antanut yhteisen vastauksen näihin kahteen aloitteeseen ja STTK on samaa mieltä: kotihoidontukijärjestelmän kehittämistä tulee tarkastella kokonaisuutena ennen kuin voidaan päättää, millaisia muutoksia siihen on tarpeellista tehdä.

Puoluehallitus on esittänyt, että aloite 220 hyväksytään. STTK:n mielestä on erittäin tärkeää seurata kaikkia perhevapaajärjestelmän uudistamisen vaikutuksia ja tarvittaessa on myös reagoitava vaikutusarviointien esiin nostamiin ongelmakohtiin. Perhevapaajärjestelmässä on samanaikaisesti pystyttävä ottamaan huomioon useita erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, muun muassa lapsen etu, naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen työelämässä ja kotona, työn ja perheen tasapainottamisen mahdollisuus, monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu, erilaiset työnteon muodot ja yrittäjyys, järjestelmän joustavuus ja vaihtoehtojen mahdollisuudet perheille ym.

STTK:n näkemyksen mukaan perhevapaauudistusta valmisteltaessa olisi tullut käsitellä myös kotihoidontukea. Perhevapaajärjestelmä muodostaa kokonaisuuden yhdessä varhaiskasvatusjärjestelmän ja kotihoidontukijärjestelmän kanssa. STTK ei kuitenkaan tässä vaiheessa ota kantaa siihen, miten kotihoidontukijärjestelmää tulisi kehittää, mutta pitää tarpeellisena sitä, että asiaa selvittämään perustetaan kolmikantainen työryhmä, jonka työn perusteella toteutetaan valmistelutyö ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

222. Neuvolatoiminnan jatkumo – Ikäihmisten neuvola

223. Ikäneuvola lakisääteiseksi kaikilla hyvinvointialueilla

224. Luodaan ikäihmisten systemaattinen seulonta tavoitteena parantaa ja ennaltaehkäistä ikäihmisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä

Turun Kokoomusnaiset ja Oulujoen Kokoomus esittävät systemaattisempaa ikäihmisten palvelurakennetta.

STTK kommentoi:

Toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisy on olennaista ikääntyneiden elämän laadun säilyttämiseksi. Yhteiskunnan näkökulmasta ennaltaehkäisy säästää erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon resursseja, kun ongelmiin päästään tarttumaan oikea-aikaisesti. Sote-uudistuksen yhteydessä kehitettävien tulevaisuuden sote-keskusten toimintaideana on nimenomaan ennaltaehkäisyyn panostaminen ja asiakkaiden ohjaaminen oikeiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Vanhustyöhön erikoistunut neuvonta istuu tähän tavoitteeseen hyvin. Olennaista on, että kaikkien asiakasryhmien erityistarpeisiin osataan vastata.  

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että pelkkä palveluiden tarjoaminen ei ohjaa asiakkaita niiden piiriin. Tyypillisesti, ne jotka esim. ennaltaehkäisevästä elintapa- tai terveysneuvonnasta hyötyisivät, eivät niihin hakeudu. Hoitokontakti olisi hyvä muodostaa heti eläkkeelle jäännin yhteydessä, jotta siirtymä työterveyshuollon piiristä julkisenterveydenhuollon piiriin tapahtuisi jouhevasti ja hoitosuhde saataisiin luotua.

225. Aloite seniori-ikäisten hyvinvoinnin turvaamisesta senioriopetuksen avulla

Savo-Karjalan Kokoomusnaiset esittävät, että edistetään sekä kehitetään ikäihmisten toimintakykyä monipuolisesti ympäri Suomea.

STTK kommentoi:

STTK pitää tärkeänä, että ikääntyvien mahdollisuuksia osallisuuteen ja itsenäisyyteen kehitetään. Tärkeää on, että myös ikäihmiset kohdataan yksilöinä ja palveluita tarjotaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Olennaista on, että ikääntyneille tarjotaan koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita, aivan kuten muullekin väestölle. Ikääntyneet ovat hyvin monipuolinen ihmisryhmä, jonka tarpeet ovat varsin moninaiset. Erityiselle seniorikoululle opetussuunnitelmineen STTK ei näe tarvetta.

226. 0,7 -hoitajamitoitusta on lykättävä

227. Yhdenmukainen hoitajamitoitus sosiaali- ja terveysaloille

Kokoomuksen Naisten liitto ja Keski-Suomen Kokoomusnaiset nostavat esiin hoitohenkilöstön riittävyyden varmistamiseksi keinoja.

STTK kommentoi:

STTK kantaa syvää huolta hoitohenkilöstön riittävyydestä, saatavuudesta ja alalla pysymisestä. Selvää on, että ilman merkittäviä toimia alan veto- ja pitovoiman sote-alan palvelutarjoajien toimintamahdollisuudet tulevat heikkenemään merkittävästi. Toimia tarvitaan alan palkkauksen, työolojen ja työnjaon sekä urapolkujen kehittämiseksi. Hoitajamitoitusten ja alan valvonnan tavoitteena on kuitenkin potilasturvallisuuden

parantaminen sekä turvaaminen – monipuoliset uudistukset ja kehittämishankkeet ovat tarpeen, potilasturvallisuutta kuitenkaan heikentämättä.

229. Opiskelijat siirrettävä julkisen terveydenhuollon piiriin

Oulun Läänin Kokoomusnuoret esittävät, että ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö lakkautetaan ja opiskelijat siirretään julkisen terveydenhuollon piiriin.

STTK kommentoi:

STTK pitää tärkeänä, että opiskelijoilla on pääsy terveydenhuollon ja erityisesti mielenterveyspalveluiden pariin oikea-aikaisesti ilman tarpeettomia viiveitä. Ammattikorkeakoulu opiskelijoiden siirtyminen YTHS:n palveluiden piiriin on kuormittanut järjestelmää merkittävästi ja aiheuttanut pitkiä hoitojonoja. STTK katsoo, että YTHS:n palveluita on varmasti aiheellista kehittää vastamaan paremmin opiskelijoiden palvelutarvetta, mutta pitää kuitenkin kiitettävänä sitä, että opiskelijaterveydenhuollon järjestäjä on erikoistunut nimenomaan opiskelijoiden erityistarpeisiin ja pitää tämän näkökulman kehittämistä erityisen tärkeänä.

Lisätietoja STTK:ssa: yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow, p. 044 743 1725, elena.gorschkow@sttk.fi

Ajankohtaista

5.10.2022

Julia Kurki Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi

Lue
4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue