Puheenjohtaja Antti Palolan työmarkkinakatsaus edustajiston kokouksessa

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Antti Palola STTK:n edustajiston kokouksessa

STTK:n edustajisto 19.5. 2022

Arvoisat edustajiston jäsenet.

Koronapandemian jyllätessä tämä uusi edustajisto järjestäytyi joulukuussa verkon välityksellä. Olen hyvin iloinen voidessani vihdoin tavata teidät kaikki ja te toisenne kasvokkain. Tätä on odotettu. Toivon antoisia kohtaamisia ja keskusteluja meille kaikille. Kun vielä kokouksen jälkeen pääsemme vihdoin viettämään vuoden myöhässä STTK:n 75-vuotisjuhlia, olen varma, että tästä tulee hyvä päivä.

Vielä alkuvuodesta korona ja sen aiheuttamat erilaiset terveysuhat ja rajoitukset hallitsivat elämäämme ja yhteiskunnallista keskustelua. Kaikki toivoivat, että vakaammat ajat kevään myötä koittaisivat.

Koronan osalta näin on käynytkin, mutta pahempaa tuli tilalle. Torstaina 24. helmikuuta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sen myötä Suomen, Euroopan ja koko maailman turvallisuustilanne järkkyi dramaattisesti. Vajaan kolmen kuukauden ajan Ukrainassa on käyty raakaa hyökkäyssotaa. Tiedotusvälineet ovat välittäneet meille tietoa sodan julmuuksista ja siviilien kärsimyksistä.

Jos joku olisi sanonut kolme kuukautta sitten, että Suomi hakee tämän kevään aikana puolustusliitto Naton jäseneksi, olisimme epäilemättä naureskelleet hyvälle jutulle.

Jos joku olisi sanonut kolme kuukautta sitten, että Suomi hakee tämän kevään aikana puolustusliitto Naton jäseneksi, olisimme epäilemättä naureskelleet hyvälle jutulle. Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaisten muuttunut suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen ja optiosta NATO-jäsenyyteen on ollut hämmästyttävän nopea. Ihmetellä sitä ei välttämättä tarvitse. Meillä on läntisen maailman pisin maaraja hyökkäyssotaa käyvän entisen vihollisemme kanssa ja olemme tiedostaneet, että mitään turvatakuita emme siltä suunnalta saa. Suomi täydentää itsenäistä ja uskottavaa sotilaallista puolustuskykyään jatkossa myös NATO-jäsenyydellä.

Luotan Suomen valtiojohdon ja eduskunnan tekemään perusteelliseen harkintaan ja arvioon NATO-jäsenyydestä ja kannatan Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa.

***
NATO-jäsenyyden myötä Suomen historiassa kääntyy merkittävä lehti. Edellisen kerran sitä käännettiin näin voimakkaasti vuonna 1995, jolloin Suomesta tuli EU:n jäsen.

Ukrainan sodan vaikutuksia on vaikea vielä kokonaisuutena arvioida. Pakotteet ja vastapakotteet aiheuttavat esimerkiksi energian ja raaka-aineiden hintojen nousua, minkä jokainen meistä on voinut huomata esimerkiksi tankatessaan autoa tai käydessään ruokakaupassa. Suomi on ottanut vastaan Ukrainan pakolaisia – lähinnä naisia ja lapsia – mutta sodan pitkittyessä pakolaisvirta jatkuu. Vähitellen meille tulee myös sodan vuoksi eri tavoin traumatisoituneita ihmisiä, jotka tarvitsevat asiantuntijoiden apua. On todennäköistä, että aikanaan pakolaisia tulee myös Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä, kun viljapula laittaa ihmiset nälänhädän vuoksi liikkeelle. Suomella on vastuunsa ja velvollisuutensa ottaa pakolaisia vastaan ja tarjota heille turvaa.

Valitettavasti tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä kovin turvattomana. Olen huolissani suomalaisten resilienssistä – kestokvyystä – siirryttäessä kriisistä toiseen ja vailla näkymää siitä, milloin elämä normalisoituu. Olemme tottuneet rauhaan ja korkeaan hyvinvointiin. Nyt epävarmuus on uusi normaali.

***

Merikapteenille näkymät työmarkkinalaivan komentosillalta katsottuna ovat nekin kovin sumuiset. Käynnissä oleva työmarkkinakierros on toki sujunut paremmin kuin syksyllä 2020 metsäteollisuuden lähdettyä omille poluilleen arvelin, ja sopimuksia on syntynyt tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä haastavin tilanne on kunta-alalla. Se on paitsi STTK:lle, koko Suomelle keskeinen sopimusala, sillä sen piirissä oleva työ koskettaa joka ikistä suomalaista esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen sekä vanhustenhoidon osalta.

Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että työministeri päätti valtakunnansovittelijan esityksestä huhtikuun alkupuolella asettaa työriidan ratkaisemiseksi erillisen sovittelulautakunnan.

Kunta-alan pitkittyneet sopimusneuvottelut päättyivät keväällä tuloksettomina ja pääsopijajärjestöt päättivät ryhtyä työtaistelutoimiin. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että työministeri päätti valtakunnansovittelijan esityksestä huhtikuun alkupuolella asettaa työriidan ratkaisemiseksi erillisen sovittelulautakunnan. Lautakunta antoi oman sovintoesityksensä reilu viikko sitten. Sivusta katsoen sovintoesitys oli oikean suuntainen, mutta valitettavasti se ei ollut kaikkien osapuolten mielestä riittävä. Jokainen järjestö tekee aina päätökset oman arvionsa ja harkintansa perusteella. Niitä meidän on myös kunnioitettava. Kunta-alan työrauhan syntyminen saattaa siirtyä kesän yli syksyyn, ja tulevat päivät ja viikot sen sitten näyttävät.

***
Kesälomien jälkeen alkavat usean vientialan palkkaneuvottelut vuoden 2023 palkankorotuksista. Yleinen taloustilanne vaikuttaa syksyn työmarkkinaneuvotteluihin. Vuoden 2021 lopussa ja vielä alkuvuodesta sopimuksia tehtiin täysin erilaisissa talousnäkymissä kuin missä nyt olemme tai mitä tästä eteenpäin on ennustettu. Hintojen noususta aiheutuva kiihtyvä inflaatio, nousevat korot sekä pakotteiden luoma epävarmuus ja huoli huoltovarmuudesta ovat heikentäneet ostovoimaa nopeasti. Kuluttajien luottamus on koetuksella. Tämä lisää painetta neuvotteluihin vuoden 2023 palkankorotuksista.

Kun tähän yhdistää työnantajapuolen pitkäaikaisen haaveen romuttaa vakautta ja ennakoivuutta yhteiskuntaan luonut suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä ja hajauttaa sopiminen työpaikkatason sopimiseksi ilman ”häiritseviä” ammattiliittoja ennustan, että syksystä ja sen jälkeen tulevista monissa neuvottelupöydissä vaikea.

***

Toistan mitä olen aiemminkin sanonut. STTK ei vastusta paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta sen on tapahduttava työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa ja henkilöstöä edustavan luottamusmiehen kanssa.

Toistan mitä olen aiemminkin sanonut. STTK ei vastusta paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta sen on tapahduttava työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa ja henkilöstöä edustavan luottamusmiehen kanssa. Emme myöskään haikaile tupoja, joista työnantajapuolen aloitteesta on luovuttu.

Keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen haikailun sijaan katson asiaa kuitenkin käytännöllisen järjen näkökulmasta.

Kun perheeseen iskee mikä tahansa kriisi, siitä yleensä selvitään yhdistämällä voimat, jättämällä riitely vähemmälle ja tukemalla toisiaan. Pyydetään apua ystäviltä ja naapureilta, laitetaan yhteinen etu oman edun edelle.

Venäjän hyökätessä Ukrainaan Eurooppa-perhe on yhdistänyt voimansa, jättänyt keskinäiset pelinsä ainakin hetkellisesti syrjään ja tukenut määrätietoisesti itsenäisen Ukrainan taistelua vihollista vastaan.

Kun Suomi pitkittyneen pandemian, Ukrainan sodan ja turvallisuuspoliittisten uhkien myötä elää hyvin epävarmoja aikoja, eikö juuri nyt talous- ja työmarkkinapöydissä tarvittaisi vähemmän itsekkyyttä ja enemmän yhteistyötä? Eikö työmarkkinoillakin pitäisi inflaation kiihtyessä, hintojen noustessa, korkopaineissa, ostovoiman heiketessä ja yritysten kilpailukyvyn nimissä ohittaa ideologiat ja ottaa järki käteen – hajautetun neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän sijasta vastata yhteisellä käsikirjoituksella edessä oleviin haasteisiin ja uhkiin?

Työmarkkinoillakin tarvittaisiin ”turvatakuut”. Kokonaisuus, jonka elementteinä ovat palkat, verot ja työn sivukustannukset. – Työrauhallekin näyttäisi olevan kysyntää. – Näillä elementeillä turvaisimme palkansaajien toimeentulon, ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn. Kyse ei ole paluusta menneisyyteen, vaan Suomen tulevaisuudesta ja sen varmistamisesta, että olemme hyvinvointiyhteiskunta vielä vuosienkin kuluttua.

Työmarkkinoiden ”turvatakuut” edellyttävät työmarkkinaosapuolten molemminpuolista luottamusta, joka syntyy yhteisen tekemisen ja yhteisten onnistumisten kautta. Luottamusta ei oteta kaapista eikä se synny selkävoitoilla. Luottamusta on viime vuodet koeteltu ja kovastikin, mutta optimistina uskon, että yhteistyön mahdollisuudet ovat edelleen olemassa. Silloin järjen on otettava voitto tunteesta, pragmaattisuuden ideologioista ja yhteisen edun yksilön edusta.

Kannattaa muistaa vanha viisaus, jonka mukaan asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa. Kriisin keskellä tämä viisaus pitää entistäkin paremmin paikkansa.

***

Ensi vuoden kevätedustajistossa tiedämme eduskuntavaalien tuloksen. Meillä voi silloin jopa olla jo uusi hallitus ja sillä ohjelma.

Vallat vaihtuvat, mutta Suomen haasteet ovat ennallaan. Väestö ikääntyy ja kestävyysvaje vaivaa, osaavasta työvoimasta on pulaa, ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt ja maaseutu autioituu. Kun tähän lisätään koronakriisi ja sota Ukrainassa, seuraavaakaan hallitusta ei käy kateeksi.

STTK on valmistellut omat tavoitteensa talouden, työllisyyden ja tasa-arvon edistämiseksi sekä osaamisen vahvistamiseksi. Viemme viestiämme kaikille puolueille. Tämän hallituksen ohjelmassa kolmikantainen valmistelu on ollut kunniassa ja työmarkkinajärjestöjen suuntaan on oltu aktiivisia, mutta tulokset ovat melko laihoja siltä osin, mitä oli lupa odottaa – osin epätyydyttäviäkin. Työnantajapuolen ilmeinen nihkeys saavuttaa varsinkin työlainsäädännön kehittämiseen ja tasa-arvoon liittyvissä pöydissä edistystä on ollut silmiinpistävää. – Kolmikanta nilkuttaa, jos kaikki osapuolet eivät siihen sitoudu. Nyt ei ole sitouduttu.

Valitettavan usein heikennykset esimerkiksi työttömyysturvaan, työaikaan tai korvauksiin verhotaan työelämän kehittämiseksi. Paikallisen sopimisen väitetään tuovan hyvää palkansaajille, mutta tosiasiassa palkat joustavat yleensä alaspäin ja työaika ylöspäin. – Ammattiyhdistysten toiminta on jo pitkään ollut puolustustaistelua työelämän heikentymistä vastaan eikä uusia avauksia ja aloitteita ole kyetty edistämään. On selvää, että riippumatta siitä, mitkä puolueet seuraavan hallituksen muodostavat, työelämän kehittäminen muodossa tai toisessa jatkuu. Tässä työssä ammattijärjestöjen osaamista, asiantuntemusta ja edunvalvontaa tarvitaan ehkä kipeämmin kuin koskaan.

Ajankohtaista

1.7.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue
30.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus hyväksyttiin

Lue
30.6.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: Yksityisen sosiaalipalvelualan vetovoimaa parannetaan palkkaratkaisulla

Lue
30.6.2022

Onnettomuuspaikoilta leviävät kuvat eivät huoleta vain ammattilaisia – valtaosa suomalaisista pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana

Lue
29.6.2022

Katso Oikeus olla oma itsensä työpaikalla – SAK:n, Akavan ja STTK:n Helsinki Pride -tapahtuman tallenne

Lue
29.6.2022

Millaisia ovat trans-ihmisten kokemukset työelämässä? Podcastin toinen jakso kuunneltavissa

Lue
28.6.2022

Toimistomme lomailee 4.7.-5.8.

Lue
28.6.2022

Ammattiliitto Pron selvitys: UPM ei kohtele toimihenkilöitään tasapuolisesti

Lue