Valtioneuvoston periaatepäätös teknologiapolitiikasta 2020-luvulla – teknologialla ja tiedolla maailman kärkeen

STTK:n lausunto valtiovarainministeriölle

Teknologiapolitiikan päämäärä

Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.

STTK pitää hyvänä, että periaatepäätöksen tarkoitus lähtee yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisestä. Teknologia tai yritysten toimintaympäristön rakentaminen voivat olla ainoastaan välineitä tämän tavoitteen saavuttamisessa. On olennaisena, että teknologiakehityksen riskit, kuten tietoturva ja -suoja ja kyberhyökkäykset, tunnistetaan ja niitä hallitaan säätelyllä.

STTK korostaa, että menestyksen avain on osaaminen ja osaavan työvoiman hyvinvointi ja taitojen jatkuva kehittäminen. Työelämässä ollaan vuosikymmeniä, joten työvoimatarpeen rakentaminen vain nuorten ikäluokkien uudelle, sen hetkiselle tiedolle tai huippuosaajien maahanmuuttoon on hyvin lyhytnäköistä. Taitoja on kartutettava koko työikä ja kuta paremmin sen saa kytketyksi osaksi työntekoa, sitä tehokkaampaa on oppimisen vaikutus.

STTK:n mielestä julkisten palvelujen digitalisoinnin kärkenä pitää olla palveluiden korkea laatu erityisesti tietoturvaltaan ja -suojaltaan, helppokäyttöisyys, toimintavarmuus, palvelun ja digivälineiden hyvä saatavuus. Digiosallisuuden toteutuminen vaatii käyttäjältä lisäksi riittäviä taitoja ja osaamista ja/tai digitukea. Digipalvelusta saamat hyödyt/haitat niin palveluita hoitavien työnteon tarkoituksenmukaisuuteen ja sujuvuuteen kuin palvelun käyttöhelppouteen vaikuttavat digipalvelujen käyttämiseen työssä ja asiakaskontakteissa, ja sitä kautta digiosallisuuden toteutumiseen. Digiosallisuudesta tarkemmin: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 31.1.2022 Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti .

STTK korostaa, että pelkät digitaaliset palvelut eivät ole riittäviä, jotta palveluiden tasa-arvoisuus toteutuisi, vaan rinnalle tarvitaan aina mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun. Muutoin palvelut epäonnistuvat luomaan hyvinvointia. Digipalvelujen kehitystyössä on tärkeää huomioida käyttäjälähtöisesti kaikki digiosallisuuden osa-alueet. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien digiosallisuuden eroihin, ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta edistävien toimenpiteiden tukemiseen. Tärkeää on myös varmistaa monikanavaiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty käyttämään digipalveluja.

STTK:n mielestä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa teknologia on hyvä apuväline, jonka tulisikin olla julkisen rahoituksen tärkein painoalue. Lisäksi ratkaistavia ongelmia on paljon, alkaen teknologian osien valmistuksesta ja raaka-aineiden eettisistä ongelmista, sekä verkkojen, ohjelmistojen ja koneiden liian isosta energiankäytöstä.

Olisi ollut tärkeää, että teknologianeuvottelukunnan valmisteluun olisi kutsuttu myös esimerkiksi työntekijäjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, luonnon, ilmaston, hyvinvoinnin ja terveyden asiantuntijoita sekä tutkimuslaitosten edustajia. Nyt kansalaisten osallisuus teknologiapolitiikan muotoilemisessa, arvioinnissa ja toteutuksessa jää kokonaan pois. Teknologian käyttäjät ja palveluita tarvitsevat kuitenkin lopulta päättävät sen, miten pitkälle esimerkiksi digitalisaatiossa ylletään Suomessa.

STTK katsoo, että perusmuistiossa asetetut neljä perimmäistä teknologiapolitiikan päämäärää eivät vastaa tekstin alussa asetettuja teknologiapolitiikan tavoitteita tai yhteiskunnan hyvinvoinnin tarpeita. Päämäärät koskevat ainoastaan yritysten menestymistä, investointeja, ja yritysten hyvinvointia. Kansalaiset, palveluita hoitavat työntekijät ja teknologisen osallisuuden luominen ovat kokonaan jääneet pois. Neljäs päämäärä on globaaleihin haasteisiin vastaaminen, jonka ei pidä olla pelkästään Suomen hyödyn edistämistä, vaan koko maapallon hyvinvointiin vaikuttamista.
1. Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksille.

Innovaatio- ja teknologiamyönteinen julkinen sektori ja sääntely

STTK:n mielestä toimintaympäristön tulee tukea teknologian hyödyntämistä asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, sekä palveluja tuottavien osaamista ja johdon kykyä digitalisaation käyttöönottoon, kansalaisten digiosallisuutta, ja luotettavan, turvallisen ja helppokäyttöisen palvelun tuottamista kaikissa palveluissa.

Vahva panostus T&K-toimintaan ja tutkimuksen kaupallistamiseen

STTK kannattaa T&K&I tutkimusmäärärahojen nostamista neljä prosenttia BKT:sta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Julkiset määrärahat tulee kohdentaa ensisijaisesti yhteiskunnan hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen ja luontokadon teemoihin.

Innovaatioiden ja investointien kannusteet

STTK katsoo, että innovaatioita ja investointeja tarvitaan erityisesti yhteiskunnallisten ja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, joten kannusteita yrityksille ja esimerkiksi ulkomaisille investoijille tulee miettiä tästä näkökulmasta.

2. Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksia.

Osaamistason nosto ja oppimisen digiloikka

STTK:n mielestä jatkuva oppiminen työssä ja johdon osaamisen parantaminen ovat ratkaisevia teknologian edistämiselle.

Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto houkuttelevaksi ja sujuvaksi

STTK kannattaa teknologian kehittämiseen kytkeytyvän työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tekemistä houkuttelevaksi ja sujuvaksi, mutta samalla on pidettävä huoli Suomen pitovoimasta. Tämä edellyttää isoa asennemuutosta yritysten johdossa ja rekrytointiperusteissa. Suomeen tulo edellyttää vakaata, laadukasta työtä, josta maksetaan kilpailukykyinen palkka, ja jossa on myös uranäkymiä tiedossa. Lisäksi kuntoon on laitettava mm. asuminen, puolison työmahdollisuuksien lisääminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet.

Suomi profiloituu kansainvälisesti korkean teknologian maana

Suomi profiloituu korkean teknologian maana vain, jos teknologialla voidaan ratkaista maailmanlaajuisia ongelmia ja sillä saadaan hyvinvointia lisää niin Suomeen kuin koko maailmaankin.

3. Suomessa on maailman teknologia- ja innovaatiomyönteisin julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin.

Julkisen sektorin ja palveluiden automatisointi

STTK korostaa, että julkisten palveluiden aggressiivinen automatisointi ei yksinään johda hyvinvointiin, päinvastoin suunnittelematon automatisointi tekee työnteosta tehotonta ja palvelujen käytöstä epäluotettavia, vaikeita ja epätasa-arvoisia. Tärkeää onkin pitää kehittämisessä ensisijaisena palveluiden käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä, tietoturvaa ja -suojaa, perusoikeuksien kunnioitusta ja tasa-arvoisuutta.

Digitaalisiin palveluihin ja järjestelmiin liittyvän pehmeän infrastruktuurin kehittäminen

STTK kannattaa investointeja pehmeään infrastruktuuriin siten, että erilaiset yksilön omien tietojen hallitsemista lisäävät luottamuspalvelut (MyData), järjestelmien yhteentoimivuus, tietoturvan ja -suojan korkea taso, sekä datan luotettavuus varmistuvat.

Datatalouden toimintaympäristön rakentaminen

Datatalouden sääntelyn on varmistettava datan turvallinen käyttö ja hyvinvointivaikutukset, sekä terve kilpailuympäristö.

4. Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisesta.

Uusien teknologioiden määrätietoinen hyödyntäminen

STTK kannattaa sitä, että Suomi on mukana aktiivisesti ratkomassa globaaleja haasteita myös teknologian keinoin siten, että teknologialla pystytään luomaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia paitsi Suomeen, myös globaalisti. Tähän tarvitaan paitsi huippuluokan korkeakoulutason osaamista, myös jatkuvaa työssä olevien osaamisen kehittämistä.

Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen edelläkävijyys

Suomen hiilikädenjäljen kasvattaminen on hyvä tavoite, mutta ei missään tapauksessa riittävä, sillä suurimmat ongelmat ovat yhä hiilijalanjäljen massiivisessa koossa (erityisesti kulutus).

Teknologioilla tuetaan huoltovarmuutta

Siviilikriisitilanteeseen tarvittava huoltovarmuus hyötyisi ennen kaikkea tehokkaasta hallinnonrajat ylittävästä toimintamallista ja luotettavasta hankintatoiminnasta.

Seurantamalli

STTK pitää teknologiapolitiikan poikkihallinnollista, systemaattista ja koordinoitua seurantaa tärkeänä. Etukäteen määriteltyjen avaintulosten ja kvantitatiivisten mittareiden lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti ulkopuolisen tutkimuslaitoksen arvio toiminnan tuloksista.

Perusmuistiossa ei kerrota, miten usein seurantaa aiotaan tehdä, vaan sekä seurannan tapa ja ajankohta jää ilmeisesti eri ministeriöiden vastuulle. Tässä on kuitenkin huomattava, että mikäli ministeriöissä ei sitouduta teollisuuspolitiikan eteenpäinviemiseen, siihen ei myöskään irroteta määrärahoja omista budjeteista.

Arvioinnin tuloksista tehtävät johtopäätökset ja toiminnan muutostarpeet jäävät tekemättä, jos seurantaa ei vastuuteta selkeästi. Nyt tuntuu siltä, että seurannan soppaa keittävät liian monet tahot, ja tarvittava toiminta jää seurantamittarien toteamisen tasolle.

Yleiset kommentit ja huomiot
Vireillä olevissa teknologianeuvottelukunnan esittämissä toimenpide-ehdotuksissa tulee näkyä tämän perusmuistioluonnoksen saamat kriittiset kommentit nykyisiä ehdotustekstejä selkeämmin (mm. kestävän kehityksen ulottuvuudet, hyvinvoinnin edistäminen, jatkuva osaaminen ja työssä opiskelu, digiosallisuus).

Leila Kurki
STTK ry

Ajankohtaista

5.10.2022

Julia Kurki Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi

Lue
4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue