Trainee on hiomaton timantti

Kirjoittaja:

Sonja Tikkanen

STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja

Profiili

Moni opiskelija on kuullut tutultaan anekdootin, jossa vastavalmistuneille suunnatussa työpaikkailmoituksessa vaadittiin maisterintutkintoa, vähintään viisi vuotta alan työkokemusta ja valmiutta matkustaa säännöllisesti. Vastineeksi tarjottiin harjoittelijan paikkaa ja ”mahdollisuutta arvokkaaseen kokemukseen”. 

Oli siinä perää tai ei, vastavalmistuneiden työllistyminen on silti yhä haastavampaa. (Nuorisokysely 2020.) 

Joskus harjoitteluihin varta vasten etsitään valmistuneita, vaikka tämä ei ole harjoittelun tarkoitus. Harjoittelijan palkkakustannukset ovat alhaisemmat, mutta harjoittelija tarvitsee kuitenkin jatkuvaa tukea nimetyltä ohjaajalta. Hyvin perehdytetyn valmistuneen taas voi olettaa suoriutuvan tehtävistä pääasiallisesti itsenäisesti.  

Vaadittavaa työkokemusta kerätäkseen korkeakouluharjoitteluita hakevat monet valmistuneet, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden harjoittelupaikan löytämistä. Harjoittelijan palkkaan on myös yleensä laskettu opintotuki, jota valmistuneet eivät luonnollisestikaan saa. Työharjoittelut on tarkoitettu opiskelijoille ja heille ne pitäisi rauhoittaa. 

Jatkuva taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Vakituisen työn löytäminen on monilla aloilla vaikeaa. Moni pätkätöiden ja työttömyysjaksojen uuvuttama nuori menettää uskonsa systeemiin. Jatkuva taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Miksi käydä kouluja, jos sekään ei takaa työpaikkaa?  

STTK:n teettämän kyselyn mukaan nuorten mielestä suurin yhteiskunnallinen ongelma on työttömyys (Nuorisokysely 2020.) 

Mikä siis avuksi? 

Suomessakin yleistyneet vastavalmistuneiden trainee-ohjelmat ovat nuorten keskuudessa todella suosittuja. Niissä valmistuva nuori nähdään hiomattomana timanttina ja ammattilaisena, ei toimistoapulaisena, jolle pitää olla jatkuvasti keksimässä jotain puuhaa kahvinkeiton ja pölyjen pyyhkimisen oheen. Ohjelmien suosio on työnantajillekin vahva viesti siitä, että valmistuvat opiskelijat haluavat tulla otetuksi vakavasti ja arvostavat vuoden tai kahden määräaikaisuuden tuomaa turvaa. Lisäksi hyvin suoriutuneet traineet monesti vakinaistetaan ohjelman päätyttyä.  

Tämä on työnantajallekin riskittömämpi tapa palkata uutta työvoimaa – hakijapooli on tyypillisesti laaja ja työsopimus on määräaikainen. Vaikka harjoittelijasta ei tulisikaan vakituista työtoveria, on silti harjoittelun myötä organisaatioon tuotu tuoretta näkökulmaa ja ketterämpiä tapoja tehdä samat asiat. Vastaavasti nuori ammattilainen on tyhjä kanvas, joka omaksuu talon tavat nopeammin kuin toisenlaisia työvälineitä vuosikymmenen käyttänyt. 

Jos siis etsit työyhteisöösi hiomatonta timanttia, hae traineeta – älä harjoittelijaa! 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

5.5.2021

Ammattiliitto Pro ja Ammattiyhdistys Nousu askeleen lähempänä yhdistymistä

Lue
5.5.2021

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä

Lue
5.5.2021

STTK mukaan tutkimaan nuorten elämää ja asemaa

Lue
4.5.2021

Tehyn ekonomisti Ralf Sund kyseenalaistaa ”rakenteellisen alijäämän”

Lue
4.5.2021

Koronapandemialla selvä vaikutus tehyläisten kesälomiin – ”Palautuminen nyt erityisen tärkeää”

Lue
3.5.2021

Tehy kehysriihestä: Viestimme kuultiin, sote-sektorilta ei leikata

Lue
3.5.2021

Maksuton Kesäduunari-info palvelee jälleen kesätyöntekijöitä ja työnantajia

Lue
30.4.2021

Vastakkainasettelun aika on täällä taas

Lue