Trainee on hiomaton timantti

Moni opiskelija on kuullut tutultaan anekdootin, jossa vastavalmistuneille suunnatussa työpaikkailmoituksessa vaadittiin maisterintutkintoa, vähintään viisi vuotta alan työkokemusta ja valmiutta matkustaa säännöllisesti. Vastineeksi tarjottiin harjoittelijan paikkaa ja ”mahdollisuutta arvokkaaseen kokemukseen”. 

Oli siinä perää tai ei, vastavalmistuneiden työllistyminen on silti yhä haastavampaa. (Nuorisokysely 2020.) 

Joskus harjoitteluihin varta vasten etsitään valmistuneita, vaikka tämä ei ole harjoittelun tarkoitus. Harjoittelijan palkkakustannukset ovat alhaisemmat, mutta harjoittelija tarvitsee kuitenkin jatkuvaa tukea nimetyltä ohjaajalta. Hyvin perehdytetyn valmistuneen taas voi olettaa suoriutuvan tehtävistä pääasiallisesti itsenäisesti.  

Vaadittavaa työkokemusta kerätäkseen korkeakouluharjoitteluita hakevat monet valmistuneet, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden harjoittelupaikan löytämistä. Harjoittelijan palkkaan on myös yleensä laskettu opintotuki, jota valmistuneet eivät luonnollisestikaan saa. Työharjoittelut on tarkoitettu opiskelijoille ja heille ne pitäisi rauhoittaa. 

Jatkuva taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Vakituisen työn löytäminen on monilla aloilla vaikeaa. Moni pätkätöiden ja työttömyysjaksojen uuvuttama nuori menettää uskonsa systeemiin. Jatkuva taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Miksi käydä kouluja, jos sekään ei takaa työpaikkaa?  

STTK:n teettämän kyselyn mukaan nuorten mielestä suurin yhteiskunnallinen ongelma on työttömyys (Nuorisokysely 2020.) 

Mikä siis avuksi? 

Suomessakin yleistyneet vastavalmistuneiden trainee-ohjelmat ovat nuorten keskuudessa todella suosittuja. Niissä valmistuva nuori nähdään hiomattomana timanttina ja ammattilaisena, ei toimistoapulaisena, jolle pitää olla jatkuvasti keksimässä jotain puuhaa kahvinkeiton ja pölyjen pyyhkimisen oheen. Ohjelmien suosio on työnantajillekin vahva viesti siitä, että valmistuvat opiskelijat haluavat tulla otetuksi vakavasti ja arvostavat vuoden tai kahden määräaikaisuuden tuomaa turvaa. Lisäksi hyvin suoriutuneet traineet monesti vakinaistetaan ohjelman päätyttyä.  

Tämä on työnantajallekin riskittömämpi tapa palkata uutta työvoimaa – hakijapooli on tyypillisesti laaja ja työsopimus on määräaikainen. Vaikka harjoittelijasta ei tulisikaan vakituista työtoveria, on silti harjoittelun myötä organisaatioon tuotu tuoretta näkökulmaa ja ketterämpiä tapoja tehdä samat asiat. Vastaavasti nuori ammattilainen on tyhjä kanvas, joka omaksuu talon tavat nopeammin kuin toisenlaisia työvälineitä vuosikymmenen käyttänyt. 

Jos siis etsit työyhteisöösi hiomatonta timanttia, hae traineeta – älä harjoittelijaa! 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

27.1.2023

Ammattiliitto Pro ilmoitti kolmipäiväisestä lakosta ja ylityökiellosta kemian alalle

Lue
27.1.2023

SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

Lue
27.1.2023

Tehy: Lähihoitajapula heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta

Lue
26.1.2023

Pro ja ERTO ovat tänään 26.1. ilmoittaneet lakosta taloushallintoalalle

Lue
26.1.2023

ERTO ja Pro antoivat taloushallintoalalle lakkovaroituksen

Lue
26.1.2023

Suunnittelu- ja konsulttialalle ylityökielto ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen kielto

Lue
26.1.2023

Osaajapula ratkaistaan koulutuksen tasa-arvolla 

Lue
26.1.2023

Vihreä siirtymäkään ei osaamatta onnistu

Lue