Talouspolitiikka onnistui koronakriisin hoidossa

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi tänään julkaistussa raportissaan talouden näkökulmasta koronapandemian hoitoa, työllisyyspolitiikkaa, finanssipolitiikan viritystä ja kotitalouksien velkaantumisen riskejä.

Arviointineuvosto katsoo Suomen talouden selvinneen moniin muihin maihin verrattuna hyvin viime vuodesta. Koronakriisin pidemmän aikavälin vaikutuksista ei sen sijaan vielä tiedetä, koska pandemian aiheuttama epävarmuus voi vaikuttaa talouden rakenteisiin ja ihmisten käyttäytymiseen.

Koronapandemiaa on hoidettu arviointineuvoston mukaan Suomessa pääsääntöisesti hyvin talouden kannalta. Talouden pelastamiseksi tehdyt toimet ovat olleet riittäviä ja oikea-aikaisia. Myös hallituksen elvytystoimia kiitellään raportissa.

Hyvä terveyspolitiikka on johtanut myös talouden kannalta hyvään lopputulokseen.

Pientä kritiikkiä tulee siitä, että koronakriisin alussa yritysten tukemisessa tähtäin ei ollut kohdallaan, mutta myöhemmin yritystukien myöntämisessäkin on onnistuttu paremmin. Elvytystoimilla on helpotettu työntekijöiden toimeentulo-ongelmia ja vältetty konkurssit. EU-maiden koordinoituja elvytystoimia neuvosto pitää paremmin toimivina verrattuna siihen, että jokainen yksittäinen maa olisi tehnyt niitä itse.

***

Näistä arviointineuvoston näkemyksistä voi olla pitkälle samaa mieltä. Suomessa koronapandemian hoito on ollut onnistunutta, kun on edetty terveys edellä ja estetty koronaviruksen leviämistä. Hyvä terveyspolitiikka on johtanut myös talouden kannalta hyvään lopputulokseen. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut jälleen kerran toimivuutensa kriisissä.

Työllisyyden parantamiseksi arviointineuvosto korostaa rakennetoimien tarpeellisuutta, jotta rakenteellinen työttömyys alenee. Rakennetyöttömyyden alentamiseen on tulossa neuvoston mukaan lisää haasteita, kun työttömyys pitkittyy koronan vuoksi. Hallitus keskittyy työvoimapolitiikassaan työmarkkinoiden, sosiaalietuuksien ja työvoimapalveluiden uudistamiseen. Toteutetut ja suunnitteilla olevat uudistukset parantavat työllisyyttä ja ohjaavat kohti hallituksen asettamaa työllisyystavoitetta. Neuvoston mukaan tarvitaan kuitenkin lisää päätöksiä työllisyyttä parantavista toimista.

Tärkeimmät työllisyyttä lisäävät toimet jo päätetyistä ovat pohjoismaisen työnvoimapalvelun mallin toteuttaminen, eläkeputken poisto ja oppivelvollisuusiän nosto.

Neuvosto kritisoi työttömien aktiivimallin osittaista poistamista työllisyyttä heikentävänä.  Työllisyyttä heikentävät toimet tulisikin neuvoston mukaan ottaa huomioon kokonaisarvioita tehtäessä. Työvoimapolitiikan uudistamisessa neuvosto katsoo lyhyessä ajassa tehdyn monia muutoksia, jolloin yksittäisten toimien vaikutusten arviointi työllisyyteen on haastavaa. Tärkeimmät työllisyyttä lisäävät toimet jo päätetyistä ovat pohjoismaisen työnvoimapalvelun mallin toteuttaminen, eläkeputken poisto ja oppivelvollisuusiän nosto.

Neuvosto ottaa kantaa myös siihen, että työllisyyspolitiikkaan vaikuttavat hallitusohjelman linjaukset palkkaerojen vähentämisestä ja hiilineutraaliudesta. Palkkaerojen vähentämisellä ja hiilineutraalisuudella voi olla työllisyyteen toisaalta lisääviä, toisaalta vähentäviä vaikutuksia. Ne tulisikin ottaa neuvoston mielestä mukaan, kun hallitus päättää työllisyystoimista.

Työllisyystavoitteen ensisijainen tavoite on tukea julkisen talouden vahvistumista. Neuvoston mukaan tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota myös työllisyyden lisäämisen laatuun. Jos työllisyyttä lisätään osa-aikatyöllisyyden kautta, se ei kovin paljon vahvista julkista taloutta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto näkee hallituksen työllisyyspolitiikan melko myönteisessä valossa, mutta korostaa lisätoimenpiteiden tarvetta. Monelta osin arviointineuvosto kiinnittää huomiota tärkeisiin asioihin työllisyyspolitiikkaa arvioidessaan, mutta antaa esimerkiksi aktiivimallin poistamiselle liikaa painoarvoa työllisyyden heikentäjänä. Työttömien tukien leikkaaminen ja sanktiot eivät ole toimivia keinoja työllisyyden hoitoon. Työllisyyden hoito tarvitsee enemmän esimerkiksi räätälöityjä palveluita työttömille, tukea työllistymiseen, koulutusta ja kuntoutusta. Tarvitaan myös uusia työpaikkoja, joihin työllistyä.

Työttömien tukien leikkaaminen ja sanktiot eivät ole toimivia keinoja työllisyyden hoitoon.

Finanssipolitiikan linjaa arviointineuvosto pitää vuonna 2020 tarkoituksenmukaisena ja talouden toipumista auttavana. Arviointineuvosto ei näe ongelmallisena julkisen talouden velan kasvua koronakriisissä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkän aikavälin kestävyysvaje julkisessa taloudessa on sen sijaan ongelma, joka on ratkaistava. Arviointineuvosto ei luota hallituksen laatimaan julkisen talouden tiekarttaan, josta puuttuu neuvoston mielestä toimenpiteet, joilla julkisen talouden tasapaino saavutetaan.

Neuvosto suosittaakin sopeutustoimia, joilla julkista taloutta vahvistetaan. Käytännössä toimet tarkoittaisivat säästöjä, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. Näistä toimista tulisi päättää neuvoston mukaan parlamentaarisissa neuvotteluissa, jolloin niihin sitouduttaisiin vaalikausien yli.

Neuvoston kanssa on helppo olla samaa mieltä julkisen talouden vahvistamistarpeesta. Päätökset on tehtävä tällä vaalikaudella, mutta päätösten tekemiseen kyllä riittää eduskunnan enemmistöön nojaava maan hallitus. Tällä hetkellä on silti tärkeämpää hoitaa koronapandemiaa ja huolehtia talouden elpymisestä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää huomiota myös kotitalouksien velkaantumisen nopeaan kasvuun. Velkaantuminen voi aiheuttaa talouskriisien yhteydessä maksukyvyttömyysongelmia kotitalouksille ja pitkittää taantumasta toipumista. Ylivelkaantuneita kotitalouksia on kuitenkin suhteessa kaikki velallisiin melko vähän. Velkaantumisen taustalla ovat kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu. Arviointineuvosto esittää joitakin tarkennuksia muun muassa taloyhtiö- ja pikalainojen säätelyyn, jolla velkaantumista voitaisiin hillitä. Neuvoston arviot ovat tältä osin osuvia.

On tärkeää, että kotitalouksien nopeaa velkaantumista seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan talouden vakauden turvaamiseksi. Toimenpiteiden tulisi kuitenkin olla täsmätoimia, jotka estävät ylivelkaantumista, mutta eivät vaikeuta esimerkiksi nuorten ensiasunnon hankintaa.

Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

5.3.2021

EU:n sosiaalinen pilari askeleen lähempänä konkretiaa

Lue
5.3.2021

Jyty: Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jo nyt riittävästi

Lue
5.3.2021

Tehyn valtuustovaaleissa 493 ehdokasta

Lue
1.3.2021

Paikallisen sopimisen edellytykset kuntoon työpaikoilla

Lue
1.3.2021

STTK: Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tarvitaan lisää

Lue
26.2.2021

Paksun kissan päivä ja toimitusjohtajien ansiot

Lue
26.2.2021

STTK laski Fat Cat Day´n: Pomojen huima palkkaero palkansaajiin kapeni hieman

Lue
24.2.2021

Kohti kuntavaaleja – STTK:n tavoitteet

Lue