STTK on huolissaan pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyydestä. Vuonna 2018 pelkän peruskoulun suorittaneiden 18-64-vuotiaiden työllisyysaste oli vain 45 prosenttia, kun ammatillisen- tai ylioppilastutkinnon suorittaneilla se oli 71,2 prosenttia.
– Nyt 20-29-vuotiaista 15 prosenttia on työmarkkinoilla pelkän peruskoulun tarjoaman osaamisen varassa. Ilman osaamistason nostoa heidän työllisyytensä jää todennäköisesti pysyvästi muita matalammalle tasolle, STTK:n johtaja Taina Vallander arvioi
Tällä viikolla Suomessa vietetään Miesten viikkoa. STTK on huolissaan miesten syrjäytymisestä, joka usein alkaa jo koulussa.
– Miesten osuus pelkän peruskoulun suorittaneista on naisia suurempi. Miehet myös hakeutuvat päivittämään osaamistaan työuran aikana naisia vähemmän. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan 25-44-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osallistuminen koulutukseen on peräti kymmenen prosenttia suurempi kuin miesten. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ero naisten hyväksi on vieläkin suurempi.
STTK:n mielestä miesten koulutusvaje on tasa-arvo-ongelma.
– Työn sisällöt ja tekemisen tavat ovat jatkuvassa muutoksessa, jossa osaaminen luo turvaa. Sukupuolten väliset koulutuserot ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, koska osaamisvaje voi tehdä uudelleentyöllistymisestä vaikeaa ja johtaa joissain tapauksissa pitkittyneeseen syrjäytymiseen työmarkkinoilta, Vallander korostaa.
Erot poikien ja tyttöjen välillä ovat havaittavissa jo peruskoulussa. Esimerkiksi sukupuolten välinen ero lukutaidossa on Suomessa OECD-maiden suurin.
– Tieto on hälyttävä ja osaamiseen nojaavana maana siitä on oltava erityisen huolissaan.
Oppivelvollisuusuudistus tulee tarpeeseen
Oppivelvollisuuden laajentamista ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnassa. Tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa ja varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piiriin tuleva ikäluokka ovat vuonna 2005 syntyneet.
– Valtiovarainministeriö on laskenut, että uudistus voisi pitkällä aikavälillä tuottaa jopa 15 000 uutta työllistä. Uudistus tarvitaan, jotta pystytään nostamaan nuorten ikäluokkien osaamisen tasoa systemaattisesti, Vallander sanoo.
Myös työuran aikaisia toimia tarvitaan.
– STTK on esittänyt työpaikoilla tehtäviä osaamiskartoituksia välineinä osaamisvajeiden havaitsemiseen. Esimerkiksi työkykyä arvioitaisiin työelämässä säännöllisillä kartoituksilla, joiden pohjalta työntekijä ohjataan ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimien pariin. Työpaikoilla osaamisen päivittäminen voi tuoda merkittäviä tuottavuushyötyjä ja siksi osaamista on jatkuvasti arvioitava ja tuettava.
Suomella on kaikki edellytykset ponnistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kärkimaaksi. Siihen tarvitaan määrätietoisia ja pitkäjänteisiä toimia. Työelämässä kasvaa tarve erityisesti korkeakoulutason osaamiselle. Osaamistarpeisiin vastaamiseksi on luotava monipuolisesti erilaisia polkuja koulutukseen ja osaamistason nostoon myös työuran aikana.
Patrizio Lainà | 6.11.2019