Nuorten työmarkkinat muodostumassa koronakriisin suurimmaksi ongelmaksi

Kirjoittaja:

Eero Löytömäki

Vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Korona on uutisten ykkösaihe, mutta yksi näkökulma on unohtunut: Korona on nuorten kriisi. Korona tautina iskee toki kaikkein lujimmin ikääntyneisiin, mutta se ei kuitenkaan ole vain lääketieteellinen ongelma vaan on myös yhteiskunnallinen kriisi. Juuri tuo yhteiskunnallinen kriisi iskee ennen kaikkea nuoriin sukupolviin.

Tähän ei mielestäni ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Nuoret ovat kantaneet korona-aikana suurta taakkaa: kasvun ja kehityksen kannalta olennainen yhteys ikätovereihin katkesi, kun oppilaitokset suljettiin. Myös harrastukset loppuivat, kesätyöt kaikkosivat ja tulevaisuus muuttui kertaheitolla epävarmaksi. Kokonaisen sukupolven nuoruus – aika jolloin pitäisi rakentaa identiteettiä, minäkuvaa ja pohjaa aikuisuudelle – on toistaiseksi peruttu.  

Eniten huolta herättää se, että myös siirtymä työelämään näyttää monelta nuorelta peruuntuneen.  

STTK:n kysely osoittaa: nuoria on nyt tuettava 

Talouskriisit iskevät aina ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin. Esimerkiksi finanssikriisillä 2008 oli kova vaikutus suomalaisnuorten työmarkkina-asemaan ja tulokehitykseen. Myös 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät yhä

Talouskriisit iskevät aina ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin.

Nyt koronakriisi uhkaa tehdä samanlaista jälkeä. Siitä kertoo nähdäkseni myös STTK:n julkaisema kysely: lähes joka kolmas nuori on jäänyt vaille kesätöitä ja joka viides ei ole löytänyt työtä ahkerasta työnhausta huolimatta. Lomautetuksi on päätynyt 16 prosenttia nuorista ja saman verran kertoo valmistumisensa viivästyneen koronan vuoksi. 

Suomessa oli jo ennen pandemiaa yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Jos nuoret eivät saa jalansijaa työmarkkinoilla – kuten kysely näyttää – luku kasvaa. 

STTK:n selvityksen tuloksiin on herättävä: nuorten työllistyminen ja kiinnittyminen työmarkkinoille on hankaloitunut – ja jos mitään ei tehdä, sillä on kohtalokkaan pitkät seuraukset. Heikentyvän huoltosuhteen Suomella ei enää ole varaa siihen, että nuorten siirtymät työmarkkinoille vaikeutuvat. Saati siihen, että osa nuorista putoaa kelkasta kokonaan. 

Heikentyvän huoltosuhteen Suomella ei enää ole varaa siihen, että nuorten siirtymät työmarkkinoille vaikeutuvat.

Samanlaiseen tulokseen tuli keväällä myös Martti Hetemäen johtama korona-exit -työryhmä, joka totesi koronakriisillä olevan “pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten sukupolvien tulokehitykseen. Tämän takia koronakriisin jälkihoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten työllistymiseen ja hyvinvointiin sekä myös laajemmin koulutustasoon, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ja koulutuspaikkojen määrään”

Kolmas kerta toden sanoo?  

Nykynuorille koronakriisi on jo lyhyen elämän kolmas lama. 90-luvun laman jäljet koettiin joko itse tai vanhempien kautta, 2008 finanssikriisi määritti lapsuutta ja nuoruutta – ja koronakriisistä muodostuu kaikkien nuorten suuri sukupolvikokemus. 

Päättäjien vastuulla on nyt varmistaa, että tämä sukupolvikokemus muodostuu lähinnä etäkoulusta ja maskisuosituksista – eikä esimerkiksi pitkittyneestä nuorisotyöttömyydestä ja vahvistuneesta syrjäytymiskierteestä. 

Eero Löytömäki, Vaikuttamisen asiantuntija 
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue