Nuoren turva työelämässä on ammatillinen järjestäytyminen

Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset ovat nopeita ja osin ennakoimattomia. Jatkuva oman osaamisen kehittäminen ja työelämän epävarmuuden sietäminen ovat nykypäivän työelämässä välttämättömiä. Monille ja erityisesti nuorille työntekijöille ne kuitenkin aiheuttavat liiallista henkistä kuormittumista ja jaksamisongelmia.

Nuori kesätyössä

Koronapandemia on lisännyt merkittävästi työelämän epävarmuutta yleensä ja varsinkin nuorten joukossa. Korona aiheutti muun muassa monen kesätyön peruuntumisen, sen myötä tärkeän työelämäkokemuksen ja tietenkin palkan menetyksen. Onnekkaimmilta kesätyön saaneilta tuli palkansaajakeskusjärjestöjen kesäduunari-infoon lukuisia yhteydenottoja, jotka liittyvät työntekijän ja työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä erilaisiin työsuhteen ongelmatilanteisiin.

Työelämän epävarmuus ja puutteelliset työelämätiedot kuormittavat nuoria. STTK:n kyselyn (Aula 2019) mukaan 18-35-vuotiaista nuorista 11 prosenttia kokee oman työnsä henkisesti erittäin kuormittavaksi ja 67 prosenttia kohtalaisen tai melko kuormittavaksi. On hälyttävää, että henkinen kuormitus ja jaksaminen ovat koetuksella jo näin työuran alkutaipaleella olevilla.

Harva nuori kuitenkaan uskaltaa tai haluaa ottaa yksin esiin jaksamisen ongelmia työpaikalla leimautumisen pelossa.

Varsinkin nuorten kasvavat mielenterveysongelmat vaativat työelämässä useita konkreettisia toimia ja panostuksia ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Harva nuori kuitenkaan uskaltaa tai haluaa ottaa yksin esiin jaksamisen ongelmia työpaikalla leimautumisen pelossa. Tässäkin luottamusmiehet ja ammattiliitot voivat auttaa. Työssä jaksamisen edistämiseen tarvitaan lisää myös työnantajan tukea ja työhyvinvointiin panostamista jo työuran alkuvaiheessa oleville. Näin pystymme varmistamaan sen, että nuoret jaksavat ja kukaan ei tipu työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Myöhemmin tässä kuussa julkaistavan kyselyn mukaan (Aula 2020) hyvä palkka on 15-29-vuotiaille nuorille tärkein asia työssä. Harva työntekijä – varsinkaan nuori – pystyisi yksin neuvottelemaan itselleen esimerkiksi säännöllisiä palkankorotuksia, lomarahaa, palkallista äitiys- tai isyysvapaata tai palkallista sairauslomaa, jos turvana ei ole ammattiliiton neuvottelema työehtosopimus ja liiton tuki. Järjestäytyminen ammattiliittoon turvaa työntekijälle – erityisesti nuorelle työelämään tulevalle – mahdollisuuden varmimmin saada kohtuulliset työehdot ja myös apua, jos työpaikalla syntyy erimielisyyttä työsuhteeseen liittyen.

Ammattiliittojen ja järjestäytymisen luoma turva on tärkeä kaikille, mutta erityisesti se suojaa nuoria työntekijöitä työelämän alkumetreillä.

Metsäteollisuus ry. ilmoitti hiljattain, että se ei aio enää tehdä työehtosopimuksia ammattiliittojen kanssa. Näin muun muassa lomarahat, palkalliset äitiys- ja isyysvapaat, palkallinen sairaan lapsen hoitovapaa sekä palkallinen sairausloma – vähimmäispalkoista ja palkankorotuksista puhumattakaan – eivät enää automaattisesti suojaisi alan työntekijöitä. Miten ne suojaisivat nuoriakaan, jos heillä ei olisi liiton luomaa turvaa takanaan? Ammattiliittojen ja järjestäytymisen luoma turva on tärkeä kaikille, mutta erityisesti se suojaa nuoria työntekijöitä työelämän alkumetreillä.

Muutkin työnantajat kuin vain metsäalalla tavoittelevat yleisesti yhä enemmän työehdoista sopimista työpaikkatasolla. Tällä paikallisella sopimisella he tavoittelevat työnantajien direktion eli saneluvallan lisäämistä. Tämä ei yllätä, koska paikallisesti voi jo nyt sopia työehtosopimuksen ehtoja paremmin. Työnantajien tavoite on kuitenkin päinvastainen. On vaikea uskoa, että jos ammattiliittojen sopimia työehtosopimuksia ei olisi, työnantaja sopisi työehtosopimusten tasoisista tai jopa paremmista ehdoista työpaikkatasolla.

Ammattiliittoon kuuluminen ja järjestäytyminen kannattaa, sillä harva pärjää työelämässä yksin.

Ammattiliittojen ja palkansaajakeskusjärjestöjen tehtävä on pitää työntekijöiden puolta. Jos työelämän kehittäminen tapahtuisi yksinomaan työnantajien yksipuolisen sanelun ja direktion kautta, varsinkin nuorten ja vasta työuransa alussa olevien asema todennäköisesti heikkenisi rajusti. Työehtosopimuksia paremmin voi jo nyt aivan vapaasti sopia. Kuinka moni nuori tähän kykenee?
Ammattiliittoon kuuluminen ja järjestäytyminen kannattaa, sillä harva pärjää työelämässä yksin. Myös nuoret ovat työelämässä yhdessä vahvempia. Järjestäytyminen turvaa sen, että kollektiivisista vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksissa jatkossakin.

Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja.

Ajankohtaista

14.5.2021

Kuntapäättäjien(kin) kiireellisin tehtävä on pitää huoli hoitajista 

Lue
13.5.2021

Työnantajatkin lakkoilevat

Lue
12.5.2021

Onko Suomi lakkoherkkä maa?

Lue
12.5.2021

Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus

Lue
11.5.2021

Ammattiliitto Pro: Budjettiriihessä on peruttava tutkimusrahoituksen leikkaukset

Lue
10.5.2021

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia – työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä

Lue
10.5.2021

Pro tuskastui UPM:n toimintaan: Julkisuuskuva kiiltäväksi luottamusmiesten oikeuksia rikkomalla

Lue
9.5.2021

EU on tärkeämpi kuin koskaan – meillä kritiikki voimistuu

Lue