Euroopan koronatukipaketeissa kansallista vaihtelua

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Monet Euroopan maat varautuvat tällä hetkellä koronaviruksen vaikutuksiin laajasti. Kunkin maan kansallinen epidemiatilanne on omanlaisensa ja myös lainsäädäntö, väestön ikärakenne, elinkeinorakenne sekä taloustilanne vaihtelevat. Erilaisia talouden tukipaketteja on neuvoteltu kolmikantaisesti eli maan hallituksen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä tähän mennessä ainakin Tanskassa, Ruotsissa ja Itävallassa.

Saksassa työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleen sopimuskokonaisuuden koronapandemian vaikutusten lieventämiseksi. Kaikissa EU:n jäsenmaissa ei kuitenkaan ole työmarkkinaosapuolten välistä tehokasta neuvottelukulttuuria.

Ruotsi

Ruotsin kriisipaketin tavoite on tukea maan elinkeinoelämää ja turvata työpaikat. Paketin koko on arviolta 28 miljardia euroa, joskin lopullisen kriisin torjuntaan käytetyn summan näyttää vasta aika. Suomen talouden kokoon suhteutettuna paketti olisi kooltaan noin 14 miljardia euroa.

Merkittävin Suomen ja Ruotsin välinen ero liittyy Suomen lomautuksia koskevaan lainsäädäntöön. Ruotsista vastaava lainsäädäntö puuttuu, mutta nyt kriisipaketin osana mahdollistetaan lyhytaikaiset lomautukset maaliskuun puolivälistä alkaen. Tällöin valtio kattaa lomautuksen kustannukset eli noin 50 prosenttia työvoimakustannuksista sekä 90 prosenttia palkansaajan bruttopalkasta, vaikka työaika lyhenisi puoleen normaalista.

Kriisipakettiin kuuluvat lisäksi kaikkien palkansaajien ja yksinyrittäjien sairaslomista aiheutuvat kustannukset, jotka valtio sitoutuu maksamaan kahden kuukauden ajan huhtikuun alusta toukokuun 2020 loppuun. Yritykset voivat lykätä veroja ja työnantajamaksuja ja saada alkuvuonna maksetut verot palautuksina. Tällä pyritään turvaamaan yritysten maksuvalmius. Nämä verolykkäykset on sovittu maksettavaksi yritysten toimesta takaisin viimeistää vuoden kuluttua. Kirjanpidon laiminlyönteihin syyllistyneet yritykset eivät voi lykkäystä saada.

Tanska

Tanskassa viime viikolla sovittu kolmikantainen neuvottelutulos on voimassa kolme kuukautta. Sopimus on väliaikainen palkkoja kompensoiva järjestely niille yksityisen sektorin työntekijöille, joita uhkaa irtisanominen koronatilanteen vuoksi. Sopimus koskee yrityksiä, jotka muuten joutuisivat irtisanomaan vähintään 30 prosenttia työntekijöistään tai vähintään 50 työntekijää. Järjestelyn aikana työntekijä ei saa tehdä töitä ja hän sitoutuu luopumaan viidestä lomapäivästä.

Itävalta

Itävallassa päästiin kolmikantaisesti sopuun talouspaketista, jonka arvo on neljä miljardia euroa. Siihen sisältyy erilaisia yksityiselle sektorille tarkoitettuja siltalainoja sekä luottotakuita, jotka turvaavat yritysten likviditeettiä. Pakettiin liittyy mahdollisuus myöhemmin viivästyttää verojen maksua. Itävalta on tässä yhteydessä myös luopunut valtion budjetin tasapainotavoitteesta. Paketti on voimassa kuluvan vuoden loppuun.

Itävallassa lyhennetyn työajan käyttöä on laajennettu runsaasti. Yhtiöillä on kuluvan viikon maanantaista lähtien ollut mahdollisuus rekisteröityä uuteen lyhennetyn työajan malliin, joka mahdollistaa myös lomautukset. Järjestelyllä pyritään välttämään irtisanomisia. Ei-kriittisten alojen työntekijöillä on myös mahdollisuus kolmen viikon hoitovapaaseen, jonka kustannuksia valtio tukee kolmanneksella.

Saksa

Myös Saksassa on päädytty helpottamaan lyhennetyn työajan (kurtzarbeit) rahoitusta koronaviruksen vaikutuksien lieventämiseksi. Helpotus tulee taannehtivasti voimaan maaliskuun alusta alkaen. Valtion korvauksia ja tukien hakemista on helpotettu irtisanomistilanteissa. Nyt tukeen on oikeutettu, jos irtisanomiset koskevat kymmentä prosenttia yrityksen työntekijöistä, aiemman 30 prosentin sijaan. Lyhennettyyn työaikaan siirtyvälle työntekijälle valtio korvaa 60 prosenttia menetetystä nettopalkasta. Alaikäisten lasten vanhemmille korvausprosentti on 67.

Tuki on laajennettu koskemaan myös vuokratyövoimaa. Työministeriö korvaa sosiaalimaksut täysimääräisesti, millä kannustetaan työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutukseen lomautusten sijaan.

Lyhennetyn työajan tuen nettokorvausasteen porrastus Itävallassa:

Second case: gross income 2000 €
Net remplacement rate therefore 85 %
Employer Employee 
Gross personnel expences2570,30€Net salary before short-time work1657,60€
Gross personnel expences short-time work1268,40€Net salary for short-time837,70€
Aid short-time work (AMS)728,90€Payment for net remplacement rate (federal)571,20€
Net personnel expences for short-time work539,50€Net remplacement payment1408,90€

Erilaisia tukipaketteja on edellä mainittujen maiden lisäksi neuvoteltu myös ainakin Ranskassa ja Norjassa. Niitä laaditaan varmasti muiden maiden osalta lähipäivinä vielä lisää. Koronanviruksen iskuja talouteen pyritään lieventämään myös EU-maiden yhteisin toimin.

Taina Vallander
yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja

***

Lisää koronaviruksen vaikutuksesta talouteen ja työelämään

Kesälomakausi lähestyy – saanko pitää vuosilomani?

Vastikkeettoman tuen myöntämiselle yrityksille oltava kestävät perustelu

STTK: Määräaikaiset lainsäädäntömuutokset koronakriisissä välttämättömiä

Työmarkkinakeskusjärjestöjen sitoumus: Turvataan suomalaisten työpaikat, toimeentulo ja yritykset

Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta

Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa

Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?

Lomautus – ja miten korona sitä muuttaa?

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana etätyössä työskentelyyn

Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue