Väkivallan monet kasvot

Väkivalta työpaikoilla

”Ensihoitaja kohtaa humalaisen, väkivaltaisesti käyttäytyvän asiakkaan hälytystehtävässään.”

”Potilas raapii ja lyö hoitajaa aamutoimien yhteydessä.”

”Potilas on tyytymätön saamiinsa ohjeisiin puhelimessa ja uhkaa päivystyksen sairaanhoitajaa väkivallalla.”

”Lastenhoitaja menee riitelevien lasten väliin, jolloin toinen lapsista lyö hoitajaa.”

Näin tehyläiset kertovat työnsä arjesta. Väkivaltaa on monenlaista, kuten esimerkeistä näkyy. Jokainen kerta kuormittaa työntekijää. Väkivallan kokemukset ovat yleisimpiä monissa naisvaltaisissa ammateissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2018) mukaan 70 prosenttia laitoshoidossa työskentelevästä hoitohenkilöstöstä oli kokenut vanhusten taholta tapahtunutta väkivaltaa. Suomen Ensihoitoalan Liiton tekemässä kyselyssä yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Varhaiskasvatuksessa työskentelevätkään eivät säästy väkivallalta. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa (Keva, 2018) todettiin, että lähes joka neljäs varhaiskasvatuksen työntekijästä oli kokenut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

Tehy käynnisti Älä riko hoitajaasi -kampanjan vuonna 2011. Tuolloin joka neljäs hoitaja koki työssään väkivaltaa potilaiden tai heidän omaistensa taholta. Tilanne ei ole parantunut ja olemme nostaneet vakavan tilanteen esille useissa tilaisuuksissa, jossa päätöksentekijöitä on ollut kuulemassa. Tasavallan presidentti on myös kuullut huolemme. Hän otti uudenvuodenpuheessaan esiin väkivallan, jota terveydenhuollon ammattihenkilöt joutuvat kohtaamaan. Hän totesi, että jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluja tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan.

Vetoan työnantajiin: älkää antako työntekijöidenne kärsiä väkivallasta. Väkivallan vähentyminen vaatii vastuun ottamista. Päättäkää, että organisaationne on väkivallaton. Reagoikaa aina ilmoituksiin. Työntekijälle rikosilmoituksen tekeminen saattaa olla pelottava tilanne, joten tehkää se hänen puolesta. Rikoslain mukaan syyttäjä voi nostaa syytteen lievästäkin pahoinpitelystä, jos se on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

Vastuu on myös lainsäätäjillä

Vastuu on myös lainsäätäjillä. Ensihoidon työntekijöiden on oltava samalla viivalla poliisien kanssa. Rikoslakia on muutettava niin, että rangaistus on sama kuin poliisiin kohdistuvassa virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa. Tämä on ulotettava sosiaali- ja terveysalan kaikkiin työntekijöihin. Valtioneuvoston asetuksella pitää antaa työnantajaa velvoittavampia säännöksiä työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä järjestelyistä tehtävissä, joissa väkivalta uhkaa.
Emme voi missään tilanteessa hyväksyä, että auttajasta tulee autettava väkivallan vuoksi.

Millariikka Rytkönen
puheenjohtaja
Tehy ry

***

STTK selvitti: Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla hälyttävän yleistä

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue