Nuorten hätään vastattava

Nuoret työelämässä

Suomen Mielenterveys ry:n mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain noin 11 miljardia. Kaikista mielenterveyden häiriöstä puolet alkaa ennen 14 ikävuotta ja 75 prosenttia ennen 24 ikävuotta. Viime vuonna mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä oli kaksi kertaa enemmän alle 30-vuotiaita kuin 2000-luvun alussa.

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi kasvuun, ja lähes puolet lisääntymisestä johtui mielenterveyssyistä. Arviolta vain noin puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Jos mielenterveyden häiriöt alkavat jo varhaislapsuudessa, sillä voi ilman riittävää hoitoa olla kauaskantoiset ja traagiset seuraukset niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

Jotain on merkittävästi pielessä yhteiskunnassamme, kun niin moni nuori voi pahoin, eikä riittävää hoitoa ole saatavilla. Nuorten jaksamiseen liittyvät ongelmat näkyvät myös työelämässä. STTK:n tänä vuonna teettämän kyselyn mukaan 45 prosenttia alle 35-vuotiaista kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Erityisesti työsuhteen määräaikaisuus, työtehtävien sisältö ja kokemus oman osaamisen riittämättömyydestä aiheuttavat haitallista kuormitusta.

Epävarmuus kuormittaa nuoria työelämässä

Työn murroksesta ja työelämän muutoksista, työn pirstaloitumisesta, ammattien katoamisesta ja osaamisvajeesta käydään yhteiskunnallista keskustelua melko negatiiviseen ja pelottavaan sävyyn. Uhkakuvien luominen nuorille todennäköisesti lisää ahdistusta siitä, onko työtä riittävästi tulevaisuudessa ja saako työstä riittävän toimeentulon.

STTK:n kaksi vuotta sitten teettämän nuorille aikuisille suunnatun kyselyn mukaan taloudellinen epävarmuus, korkeat vaatimukset, kiivas työtahti, osaaminen ja oma jaksaminen aiheuttivat eniten huolta. Työelämän epävarmuutta tulisikin korjata mm. työajan vakiintumisella, määräaikaisuuden perusteiden ja ketjutuskiellon tiukentamisella ja työsuhdeturvaa parantamalla. Lisäksi työnantajien velvollisuutta panostaa työkykyyn ja osaamistarpeiden ennakointiin työpaikalla tulee lisätä.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistävä

Viime vuonna Suomessa oli Me-säätiön mukaan noin 66 000 syrjäytynyttä nuorta. STTK:n viime vuonna teettämän kansalaiskyselyn mukaan nuorten syrjäytymistä parhaiten tukevat keinot ovat koulunkäynnin parempi tukeminen ala- ja yläluokilla (92%) sekä varhainen puuttuminen jo varhaiskasvatuksessa ja kouluissa (94%).

Nuorten pahoinvointiin pitää pystyä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa ja mielenterveyshäiriöitä on kyettävä ennaltaehkäisemään paremmin. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle enimmillään miljoona euroa. Nuorten pahoinvointi ja mielenterveyshäiriöt heikentävät työllistymistä ja pahimmillaan he voivat jäädä työelämän ulkopuolelle kokonaan. Pitkittyneet ongelmat voivat myös heikentää työkykyä työelämässä, aiheuttaa sairauspoissaoloja sekä johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Nuorten pahoinvointi ja mielenterveyshäiriöt heikentävät työllistymistä ja pahimmillaan he voivat jäädä työelämän ulkopuolelle kokonaan.

Syrjäytymisen ehkäiseminen työn ja työllisyyden edistämisen rinnalla tulee olla myös keskeinen lähtökohta sosiaaliturvaa uudistettaessa. STTK on valmistellut ns. kannustinmallin, jonka tavoitteena on pitää huolta jokaisesta ihmisestä ja kannustaa eri elämäntilanteissa olevia työllistymään ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. Tämä edellyttää sekä työllisyyspalveluiden uudistamista yksilölähtöisiksi että työllisyyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvempaa yhdistämistä.

Nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveysongelmien vaikutukset työelämässä ja työkyvyttömyyseläkemenoissa nähdään pitkällä tulevaisuudessa. Yhtäkään nuorta ei pidä jättää syrjään. Mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy on turvattava.

Ajankohtaista

23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue
20.9.2022

SuPer ja Tehy eivät aloita käräjäoikeuden kieltämää lakkoa Helsingin kotihoidossa

Lue
20.9.2022

Tehy: Hoitajat eivät unohda, pakkotyölaki jättää syvät haavat 

Lue
19.9.2022

SuPer edistää kotihoitoon kohdistuvaa joukkoirtisanoutumista

Lue
19.9.2022

Suomen digitaalinen kompassi, 2. luonnos

Lue