STTK vastaa hallitustunnustelija Antti Rinteelle


Eduskuntavaalit

Hallitustunnustelija Antti Rinne on pyytänyt eduskuntapuolueilta 30.4. klo 12.00 mennessä vastaukset teemoihin, joiden pohjalta hallitusohjelmaneuvottelut voivat käynnistyä.

STTK haluaa osallistua keskusteluun, jonka pohjalta tulevaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan. Näin erityisesti työelämää, hyvinvointia ja tasa-arvoa koskevissa asioissa. STTK on laatinut vastaukset STTK:n omien hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta niiltä osin, kuin ne liittyvät STTK:n omaan vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan.

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

STTK: Suomen tulee pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja pyrkiä sen jälkeen hiilinegatiiviseen kehitykseen mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Siksi Suomi tarvitsee selkeän strategian vähähiiliseen yhteiskuntaa siirtymiseksi. Strategian tulisi huomioida valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen ja palkansaajien rooli sekä vastuu globaalin kestävyyskriisin torjunnassa. Työllisyystavoitteen tulisi olla keskeinen prioriteetti tämän ilmastostrategian täytäntöönpanossa.

Työllisyyden ylläpitämiseksi on tärkeää ennakoida millaista osaamista, koulutusta ja muutosturvaa siirtyminen vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan edellyttää. Strategian sisältöä ja tavoitteita tulee päivittää uuden tutkimustiedon lisääntyessä. Valmistelun tulee olla mahdollisimman laajapohjaista.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Ilmasto- ja energiapolitiikan keinojen tulee olla laajoja. Kestävän kehityksen tavoitteet on sidottava osaksi lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä kuntien valtionosuusjärjestelmää. Erilaisilla ympäristö- ja energiaveroilla tulee aktiivisesti ohjata ilmaston kannalta kestävään toimintaan niin energian tuotannossa kuin kulutuksessakin.

Yritystukien rakennetta on kehitettävä siten, että ne ohjaavat aiempaa paremmin kiertotalouteen sekä vähäpäästöiseen ja energiatehokkaaseen tuotantoon.

Siirtymisen ilmastoystävälliseen kulutukseen ja tuotantoon on tapahduttava niin, että se turvaa elinkeinojen syntymisen sekä korkean työllisyyden. Uusiutuvien energiamuotojen tuottamisen teknologista kehitystä ja investointeja tulee edesauttaa. Siirtymän tulee myös olla kaikille oikeudenmukainen ja yhdenvertainen, globaali vastuu huomioiden.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta, vaan sen pitää päinvastoin pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja kuluttajat sitoutuisivat muutokseen. On kaikkien etu, että ilmastotoimet koetaan laajasti oikeutetuiksi.

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä. Luonnonvarasektoria tulisikin kehittää Agenda2030-toimintaohjelman päämäärien ja Pariisin ilmastosopimuksen periaatteiden mukaisesti. Metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina ja siksi niiden kunnosta ja kasvusta on pidettävä huolta koko Suomessa. Metsien kasvun turvaaminen, kestävät hakkuumahdollisuudet sekä metsäpinta-alan kasvattaminen luovat mahdollisuuksia myös monipuoliselle jalostustoiminnalle esimerkiksi biotuotteiden ja bioenergian tuotannolle.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Euroopan unionin demokraattisen päätöksenteon edellytyksiä ja avoimuutta on vahvistettava parantamalla kansalaisten ja eurooppalaisen päätöksenteon välistä yhteyttä. Työmarkkinaosapuolten tiiviimpi kytkeminen EU-tason lainsäädännön valmisteluun on tehokkain tapa kaventaa kuilua.

EU:n on luotava edellytykset laadukkaiden työpaikkojen syntymiselle. Työntekijöiden kohtuullinen toimeentulo, asialliset työehdot sekä riittävä turva eri elämäntilanteissa pitää varmistaa kaikissa työsuhteen muodoissa. Tiiviimpi EU-koordinaatio sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi kaikissa jäsenmaissa on tarpeen, esimerkiksi yhteisen eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen käyttöönoton kautta.

EU:n on varmistettava reilut työvoiman liikkuvuuden ehdot ja estettävä maasta toiseen siirtyvän työvoiman polkumyynti. Työelämän minimistandardien kehittämisen pitää olla kattavampaa. Esimerkiksi henkistä työsuojeluun liittyvää eurooppalaista lainsäädäntöä on vahvistettava. Työelämän tasa-arvon toteutumiseen on panostettava vahvasti ja elinikäisen oppimisen ja digitaalisen osaamisen edellytyksiä sekä laadukasta koulutusta tulee edistää.

EU:n solmimat kauppasopimukset ovat tärkeitä Euroopan taloudelle ja työllisyydelle. Sopimuksissa on turvattava työntekijöiden perusoikeudet ja sitouduttava kestävän kehityksen periaatteisiin. Kansainvälisen liiketoiminnan vastuullisuutta on edistettävä myös yritysten ihmisoikeusvastuusta säädettävällä lailla.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden pääpainopisteen pitäisi olla kestävän kehityksen edellytysten vahvistamisessa sekä ympäristön että sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. EU:n on otettava johtava edelläkävijän rooli ilmastopolitiikassa. Suomella on  puheenjohtajuuskaudellaan mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli EU:n ilmastotavoitteiden kirittäjänä.

b. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomi on yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia BKT:stä. Suomen pitäisi vuoteen 2028 mennessä korjata tilanne, jossa emme täytä kansainvälisiä velvoitteitamme.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Ihmisoikeudet toteutuvat vain oikeusvaltiossa. Suomalaisen oikeusjärjestelmän riippumattomuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä toteutuu Suomessa kansainvälisessä vertailussa hyvin. Riippumattomuus ja puolueettomuus ovat jatkossakin välttämättömiä yhteiskunnallisen luottamuksen säilyttämiseksi sekä demokratian toimivuuden varmistamiseksi. Oikeusjärjestelmän yhdenvertaisuutta heikentävät oikeudenkäyntien korkeat kustannukset tavalliselle kansalaiselle. Kehitys on omiaan nostamaan kynnystä saattaa asioita oikeuden ratkaistavaksi.

Oikeudenkäyntiprosessien pituus, jopa vuosia kestävät käsittelyajat, ovat kansalaisten kannalta kohtuuttomia ja heikentävät oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Poliisiviranomaisen resurssipula on johtanut tilanteeseen, jossa vain osa rikoksista tutkitaan, tämä heikentää kansalaisten luottamusta poliisin. Rikoksen kohteeksi joutuneen kansalaisen tuki on yhä liian usein vain kolmannen sektorin järjestämien palveluiden tai vapaaehtoistoiminnan varassa. Alueellinen eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa korostuu.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden täysimääräiseksi toteutumiseksi tarvitaan paitsi lainsäädännön ja viranomaistoimien kehittämistä, myös laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja asennemuutosta. Suomessa on edelleen paljon rakenteellisia ja asenteisiin perustuvia syrjiviä käytäntöjä, jotka estävät kaikkien täyden potentiaalin hyödyntämisen. Esimerkiksi naisten raskaussyrjintä on työelämässä hyvin yleinen syrjinnän muoto, joka heikentää naisten mahdollisuuksia työelämässä.

Erityisesti vähemmistöt kokevat laajasti syrjintää yhteiskunnassa ja työelämässä. Myöskään taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla täysimääräisesti. Eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvu näkyy esimerkiksi lapsiperheköyhyytenä ja syrjäytymisenä. Työoikeudet eivät toteudu Suomessa kattavasti. Kiskonnan tapaista työsyrjintää esiintyy laajasti esimerkiksi rakennus-, ravintola-, siivous ja matkailualoilla. Harmaata taloutta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä tulisi kitkeä resursoimalla viranomaisvalvontaa, kiristämällä rangaistuksia sekä laajentamalla veronumeron käyttöä.

Suomi on kaksikielinen maa. Kaksikielisyys pitää nähdä paitsi merkittävänä ihmisoikeuskysymyksenä, yhtä hyvin esimerkiksi maamme kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavana elementtinä. Suomi kansainvälistyy ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa. Oikeus käyttää omaa kieltään on turvattava jatkossakin tehokkaasti kaikille suurille vähemmistökielille.

b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

Laadukas lainsäädäntövalmistelu edellyttää aidon kolmikantaisen valmistelun toteutumista. Tarvitsemme pitkäjänteistä vaikuttavaa, vakauttavaa ja vakuuttavaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta ja neuvottelutaitoja on lainsäädäntövalmistelussa järkevä hyödyntää. Lainsäädäntövalmistelulle on varattava riittävä aika asian laatuun ja laajuuteen nähden. Myös etu- ja jälkikäteisvaikutusarviointeihin on panostettava. Erityisesti isojen ja merkittävien kokonaisuuksien uudistamisessa komiteaperusteinen lainvalmistelu olisi tarkoituksenmukaista.

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Kansalaisten kokemus turvallisuudesta heikkenee erityisesti alueilla, joista viranomaispalveluja on karsittu. Peruspalveluiden riittävä rahoitus ja saatavuuden varmistaminen koko maassa on kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta välttämätöntä. Suomi on turvallisempi maa, kuin koskaan aiemmin historiassaan, mutta nykyiset turvallisuusuhat ovat perinteisiä uhkia laajempia. Ilmastonmuutos, terrorismi, sairaudet ja tietoturvahyökkäykset ovat esimerkkejä uhista, joiden torjuminen vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Merkittävimpänä sisäisen turvallisuuden uhkana voidaan pitää eriarvoistumista. STTK pitää tärkeänä arvona tasaista tulonjakoa, koska uskomme, että suuret tulo- ja varallisuuserot ovat kasvun este ja yhteiskunnallista luottamusta nakertava tekijä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen, sosiaalinen liikkuvuus, syrjäytymisen ehkäisy, laadukkaat universaalit hyvinvointivaltion palvelut sekä kattava, ilmainen koulutusjärjestelmä luovat turvallisen elämän perustaa kaikille kansalaisille.

4. Elinvoimainen Suomi

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Suomella on hyvin koulutetun, innovatiivisen ja korkeaa teknologiaa tehokkaasti hyödyntävän väestönsä ansiosta hyvät mahdollisuudet toimia ilmastopolitiikan eturintamassa.

Työllisyyden ylläpitämiseksi on tärkeää ennakoida millaista osaamista, koulutusta ja muutosturvaa siirtyminen vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan edellyttää.

Ilmastopolitiikan yhdeksi tavoitteeksi on asetettava uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntyminen ja vanhojen uudistaminen. Keskeinen vaatimus on, ettei ympäristöystävällisempi tuotanto syökse ihmisiä työttömyyteen, vaan kestävämmän teknologian mukaisen tuotannon on kyettävä työllistämään työvoimaa.

Elinvoimaa ja kestävää kehitystä turvaavan yhteisen strategian suhteen Suomessa on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen saamiseksi kansainväliselle huipputasolle neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin käytettyjä varoja tulee käyttää tehokkaasti. Yhden painopistealueen tulee olla ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen.

Työn tuottavuuden nostaminen maailman kärkeen nostetaan keskeiseksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tähän pyritään väestön koulutus- ja osaamistasoa nostamalla, tutkimus- ja kehityspanostuksia korottamalla ja kehittämällä palvelujen ja hallinnon digitalisaatiota.

b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

Suomi on siirtymässä kasvukeskusten aikaan. Aiemmin muuttoliike suuntautui maaseudulta kaupunkeihin, nykyisin pienemmistä kaupungeista suurempiin kasvukeskuksiin. Tämä lisää tuottavuutta ja helpottaa julkisten palveluiden järjestämistä, mutta kehitykseen liittyy myös haasteita. Käytännössä väestö kasvaa vain muutamalla kaupunkiseudulla ja ikärakenne muuttuu vaikeammaksi suurimmassa osassa Suomea, myös suurimmassa osassa kaupunkeja.

Asumisen hintataso suurimmissa kasvukeskuksissa kohoaa helposti kohtuuttomaksi ja johtaa siihen, että asuminen vie liian suuren osan pieni- ja keskituloisten tuloista tai he vaihtoehtoisesti asuvat kaukana keskuksista, jolloin työmatkat ovat pitkiä ja kalliita.

Kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa on korjattava lisäämällä asuntojen tarjontaa eli kiihdyttämällä asuntorakentamista kasvukeskuksissa.

On myös pidettävä huolta pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten vetovoimasta asuntopaineen lieventämiseksi hyödyntämällä infrastruktuurihankkeita, jotka edesauttavat kasvukeskusten välisiä työmatkoja sekä tukemalla yritysten kasvu- ja kansainvälistymispanostuksia.

Harvemmin asutuilla alueilla tulee olla elämiseen riittävät peruspalvelut sekä kunnolliset mahdollisuudet käydä töissä seutujen keskuskaupungeissa. Nopeat tietoliikenneyhteydet edesauttavat kotoa käsin työskentelyn mahdollisuuksia.

c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Infrastruktuurin pitkäaikainen ylläpitäminen ja kehittäminen on kilpailukyvyn ja elinvoiman kannalta keskeistä ja sen on oltava läpinäkyvää ja johdonmukaista.

Infrastruktuurihankkeilla on suuret vaikutukset muun muassa maan arvoon, yritysten ja asukkaiden sijoittumiseen ja alueiden elinvoimaan, mikä helpottaa infrastruktuurihankkeiden rahoittamista varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla.

Rahoituksessa on myös otettava huomioon infrastruktuurihankkeiden ympäristöhyödyt ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottuminen. Päävastuu infrastruktuurihankkeiden rahoitukselle tulee olla julkisella sektorilla, mutta yksityisten sijoittajien mukaantuloa voidaan harkita kokeiluluontoisesti.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Työelämä on isojen muutosten äärellä. Teknologian kehitys kiihtyy entisestään. Työelämän laatua on kehitettävä, jotta työllisyyden nosto ja työurien pidentämistavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä edellyttää niin jatkuvaan osaamisen kehittämiseen kuin työhyvinvointiin tehtäviä merkittäviä panostuksia.

Yhteistoimintalain rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus on välttämätön. Vähentämismenettely tulee siirtää työsopimuslakiin, ja muilta osin säädetään uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, jonka tavoitteena on työpaikkatason tuottavuuskasvu. Uudistuksen tavoitteina tulee olla myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin lisääminen sekä osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi.

Työelämän epävarmuuksia on vähennettävä. Työntekijöiden työsuhdeturvaa tulee parantaa ja kilpailukieltosopimuksia sekä kilpailevan toiminnan kieltoa koskevaa sääntelyä tulee merkittävästi rajoittaa. Työajan vakiintumisesta tulee säätää laissa.

Sopimusjärjestelmää tulee kehittää nykyisen järjestelmän pohjalta. Yleissitovuus tulee säilyttää ja paikallista sopimista voidaan edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Työlainsäädännön valmistelu tulee toteuttaa kolmikantaisesti Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista keskustella työelämän ja työmarkkinoiden tilannekuvasta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, mihin suuntaan työelämää tulisi kehittää pitkällä tähtäimellä.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaauudistuksen keskeinen lähtökohta tulee olla myönteinen perhepolitiikka ja tavoitteina tasa-arvon ja joustavuuden lisääminen. Perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus tulee toteuttaa 6+6+6 mallin pohjalta. Isien kiintiöitä on kasvatettava, mikä kannustaa ja ohjaa isiä perhevapaiden pitämiseen. Asenteita niin yhteiskunnassa kuin työpaikoilla on muutettava niin, että perheen perustamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen suhtaudutaan myönteisesti. Kaikille perhemalleille on luotava mahdollisuus yhdenvertaiseen työn ja perheen yhteensovittamiseen. Lisäksi vapaaehtoista osa-aikatyötä on lisättävä.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Samapalkkaohjelmaa on jatkettava ja tehostettava. Tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoitusta koskevia säännöksiä on täsmennettävä. Palkka-avoimuutta on lisättävä vaiheittain niin, että ensivaiheessa henkilöstön edustaja saa yksilöidyt palkkatiedot koko työpaikan henkilöstöstä kaikkine palkanosineen. Palkka-avoimuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta perusteettomat palkkaerot työpaikoilla voidaan korjata.

6. Kestävän talouden Suomi

a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

Työllisyysasteen nostamiseksi yli 75 %:in on keskeistä turvata talouskasvun jatkuminen. On lisättävä t&k-panostuksia talous- ja tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi. Tarvitaan perhevapaauudistus, jossa vanhemmuuden vastuita jaetaan tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja tulee lisätä lähemmäksi muiden pohjoismaiden tasoa. Tämä tarkoittaa mm. yksilöllisiä ja vaikuttavia työvoimapalveluita ja palkkatuen käytön lisäämistä. On vahvistettava osaamispohjaa takaamalla kaikille maksuton toisen asteen koulutus nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja nostettava oppivelvollisuusikää vuodella nykyisestä.

Tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa, jotta voidaan kompensoida työikäisen väestön vähentymistä. Myös pienipalkkaisen työn verotusta on kevennettävä työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi. Tarvitaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa parannetaan sekä työnteon kannusteita että torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Työvoiman alueellista liikkuvuutta tulee parantaa työmatkakulujen verovähennysoikeuksia ja muuttoavustuksia kehittämällä. Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi on lisättävä aikuiskoulutusta. Tarvitaan myös parempaa työelämän laatua mm. johtamista, jotta työurat pitenevät.

b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Julkinen talous on tällä hetkellä jokseenkin tasapainossa eikä suuriin sopeutustoimiin ole tarvetta. Julkisen talouden vahvistaminen on kuitenkin pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten kasvun vuoksi tarpeellista. Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi on käytettävä vero- ja menosopeutusta sekä rakenteellisia uudistuksia. Veropohjan laajentaminen ja tiivistäminen on perusteltua sekä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi että oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Julkisen talouden menosäästöjä on mahdollista hakea yritystuista. Rakenteellisissa uudistuksissa tärkeintä on saada vihdoin aikaan sosiaali- terveyspalveluiden kokonaisuudistus.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

Pirstaleisesta sosiaaliturvasta kärsivät eniten he, jotka tarvitsevat apua eniten. Tehottomuus tulee kalliiksi myös julkiselle taloudelle. Sosiaaliturvaa ja sen palvelujärjestelmää tulee uudistaa työllistymistä edistäväksi riittävän laaja-alaisilla, oikein kohdennetuilla ja vaikuttavilla palveluilla, joissa panostetaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen, työllistymiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

STTK haluaa vähentää työn vastaanottamiseen liittyvää kannustavuusongelmaa sovittamalla paremmin yhteen etuudet ja työtulot.

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on resursoitava nykyistä voimakkaammin. Työllisyys- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee integroida ja niiden resurssoinnissa tulee päästä pohjoismaiselle tasolle.
Toimiva ja tehokas sekä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen perustuva palvelujärjestelmä säästää jo itsessään julkisia resursseja madaltaen kustannuksia. Esimerkiksi nopea hoitoon pääsy ja leikkausjonojen purkaminen edesauttavat ihmisten nopeaa pääsyä takaisin työelämään sekä ehkäisevät palveluntarpeen pitkittymistä.

Lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää tukemalla vanhempien työllistymistä sekä purkamalla kannustinloukkuja. Lapsiperheiden asumiskulujen ja muiden kulujen, kuten lasten harrastusten tukeminen on tärkeää. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja vähintään toisen asteen tutkinnon varmistaminen koko ikäluokalle parantavat työllistymisen edellytyksiä. Päivähoitomaksujen alentaminen osaltaan tukisivat lapsiperheiden taloutta.

b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kokonaisveroastetta ei tulisi muuttaa päätösperäisesti, jos haluamme turvata hyvinvointipalveluiden ja etuuksien rahoituksen. Veroasteen sisällä tulisi kuitenkin tehdä talouskasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Samoilla keinoilla päästäisiin myös nykyistä parempaan julkisen talouden tasapainoon. Verorakennetta olisi perusteltua muuttaa siten, että pääomien sekä varallisuuden osuus nousisi ja työn laskisi.

Veropohjan tiivistäminen ja laajentaminen avaisi mahdollisuuksia pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen keventämiseen. Tehokas tapa veropohjan tiivistämiseen on kitkeä harmaan talouden ja veronkierron ilmiöitä. Veroparatiisien kautta tapahtuvan veronkierron estämisen pitäisi olla yksi seuraavan hallituksen keskeisistä veropoliittisista toimintalinjoista.

Verotuloja voidaan kasvattaa esimerkiksi laajentamalla nykyisten veromuotojen veropohjaa, kiristämällä niiden verokantoja tai etsimällä uusia verotettavia kohteita. Uusilla veropohjilla voisi olla fiskaalisen tavoitteen lisäksi myös toimintaa ohjaavia tavoitteita, kuten hiilineutraaliuteen ohjaaminen.

c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan monialaisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluita. On varmistettava, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon pidentämällä oppivelvollisuusikää vuodella ja tekemällä toisen asteen koulutuksesta maksutonta.

Työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa tulisi vahvistaa varmistamalla, että kaikilla kansalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen työmarkkina-asemasta riippumatta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksella parannetaan sekä työnteon kannusteita että torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tulo- ja varallisuuseroja on pyrittävä pienentämään, sillä näemme niiden nakertavan yhteiskunnallista luottamusta.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Hallituskaudella tulee valmistella koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia. Strategiassa tulee tarkastella suuria yhteiskunnallisia haasteita kuten koulutuksen tasa-arvon parantamista ja jatkuvan oppimisen vahvistamista ja huomioida ne läpileikkaavina tavoitteina kaikessa koulutusta koskevassa uudistustyössä. Siilomaisen kehittämisen tilalle tarvitaan koulutusasterajat ylittävää ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa osaamisen politiikkaa.

Hallituskaudella tulee nostaa tutkimus- ja kehityspanokset neljään prosenttiin bkt:stä. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta olisi suunnattava erityisesti uutta ihmistyötä luoviin innovaatioihin sekä tietoturvan ja -suojan edistämiseen. Rahoituksen sekä investointi- ja kehittämistoimien painopisteinä tulisi olla terveysteknologian ja kiertotalouden innovaatiot. Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn kehittämisessä innovaatioiden tulisi palvella yhteiskunnan etua ja merkityksellisen ihmistyön lisäämistä.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Hallituskaudella tulisi varmistaa, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon pidentämällä oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Lisäksi peruskoulua kehittämällä tulee varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä saavuttaa opetussuunnitelmassa tarkoitetun osaamisen tason.

Hallituskaudella tulee parantaa koulutuksellista tasa-arvoa takaamalla maksuton toisen asteen koulutus perusopetuksen päättäville. Kaikilla nuorilla tulisi olla samat valinnan mahdollisuudet perheen varallisuudesta riippumatta.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Hallituskaudella tulee valmistella koulutusasterajat ylittävä jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus. Osaamistason nostamiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan poikkihallinnollinen uudistus. Tavoitteena tulee olla yksilöiden ja työelämän tarpeita vastaava joustava osaamispalveluiden kokonaisuus.

Aikuiskoulutuksen osallistumisaste tulee nostaa 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työn ja opintojen joustavan yhdistämisen edistämiseksi tulisi toteuttaa aikuiskoulutustuen uudistus työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen esityksen pohjalta. Kokeilujen tai pilottien avulla tulisi selvittää, millaiset rahoituksen ja ohjauksen ratkaisut parhaiten tukevat jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttamista.

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Sosiaaliturvauudistuksen kokonaisuusuudistus on tehtävä vaiheittain niin, että työn ja työllistymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat keskeisiä ja ensisijaisia lähtökohtia sosiaaliturvaa uudistettaessa. Sosiaaliturvan tulee olla syyperusteista ja vastikkeellista.

STTK:n kannustinmallin tavoitteina on kannustaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä työllistymään ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän kokonaisuudistusta sekä erityisesti TE-palveluiden sekä SOTE-palveluiden vahvempaa integroimista. Tarjottavat palvelut tulee uudistaa yksilölähtöisiksi ja kannustaviksi, ja palvelut tulee olla laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Etuudet tulee kytkeä tiiviisti henkilökohtaiseen palveluprosessiin ja etuusjärjestelmää tulee selkeyttää. Etuuksien maltillinen yhdistäminen ja uudistaminen on tarpeen. STTK haluaa vähentää kannustavuusongelmaa sovittamalla paremmin yhteen etuudet ja työtulot ns. lineaarisuuden avulla. Sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on turvattava.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Integroitujen sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirrettävä nykyistä suuremmille alueille, joilla on riittävä väestöpohja ja taloudellinen kantokyky. Sote-alueiden verotusoikeutta tulee selvittää, mutta jotta laaja veropohja ja ripeä eteneminen voidaan turvata, on epärealistista ajatella uuden sote-verotusmallin käynnistyvän samanaikaisesti sote-järjestämisvastuun siirtymisen kanssa.

Uudistamistyöhön on lähdettävä ripeästi ja hyödynnettävä aiempia taustavalmisteluja, mutta vaiheittain. Valmistelussa on varmistettava suurimpien henkilöstöjärjestöjen vahva osallisuus valtakunnallisesti ja alueellisesti, sekä uudistettava työn organisointia ja työnjakoa kaikkien henkilöstöryhmien osaamista kehittäen ja hyödyntäen. Työurien pidentämiseksi työterveyshuollon nykyinen rakenne ja rahoitusmalli tulee säilyttää uudistamalla toiminnan sisältöä ja korvaustoimintaa.