Tilastokeskuksen uusimmassa työllisyyskatsauksessa esiintyvät luvut ovat joko hyviä tai erinomaisia. Työllisyysaste on noussut 72,3 prosenttiin ja työllisten määrä kasvanut viime vuodesta 90 000:lla.
Lähde: Tilastokeskus
Työttömiä on 35 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja työttömyysasteen trendi on 7,6 prosenttia. Samaan aikaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien piilotyöttömien määrä on merkittävästi laskenut.
Kehitys on vieläpä jakautunut kohtuullisesti ympäri Suomea: työttömyys on laskenut kaikkien ELY-keskusten alueilla, eniten Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Näin kovaa ei Suomen työmarkkinoilla olekaan mennyt pitkään aikaan. Vastaavia työllisyyslukemia hätyyteltiin viimeksi vuonna 2008, siis ennen taantumaa ja kasvutonta vuosikymmentä.
Suomen koulutusjärjestelmän ja työvoimahallinnon tulisi kyetä muuntokouluttamaan ihmisiä alalta toiselle nykyistä paljon tehokkaammin.
Tilasto ei tosin kerro, ovatko työllistyneet täysipäiväisissä työsuhteissa vai onko heistä merkittävä osa pätkä- tai osa-aikatöissä. Harvinaista herkkua viimeisen kymmenen vuoden aikana joka tapauksessa.
Kun työttömyys lähenee rakennetyöttömyyttä ja työvoiman ulkopuolella olevien piilotyöttömien määrä hupenee, ongelmaksi nousee osaavan työvoiman saanti. Monella alalla kasvun esteenä onkin jo osaajien puute. Edes vakituisiin työsuhteisiin ei aina löydy hakijoita.
Suomen koulutusjärjestelmän ja työvoimahallinnon tulisi kyetä muuntokouluttamaan ihmisiä alalta toiselle nykyistä paljon tehokkaammin. Muuten pohjoismaisen työllisyysasteen (75 %) saavuttamisen esteeksi jää työvoiman kohtaanto-ongelma ja siitä johtuva rakennetyöttömyys.
Antti Koskela
ekonomisti