Työelämätietoutta jo ekaluokasta

Nuoret työelämässä

Työelämätieto voitaisiin nivoa opetuksen osaksi alakoulusta asti, SAMOKin puheenjohtaja Marko Grönlund ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko toteavat. Molemmat toivovat puolueetonta työelämätietoa.

Työyhteisössä tärkeää ryhmätoimintaa voisi opetella jo alaluokilla, puheenjohtaja Marko Grönlund Suomen opiskelijakuntien liitosta, SAMOKista pohtii.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko on samoilla linjoilla.

– Minusta jo alaluokilla voitaisiin leikin varjolla kertoa työelämästä. Työelämä on iso osa arkea ja osa yhteiskunnan toimintaa. Miksi koulu olisi vapautettu työelämätiedolta, Kokko kysyy.

Grönlund painottaa, että työyhteisöissä jokaisella on oma vastuualueensa.

– Oppilaat voisivat vuorotellen kokeilla, minkälaista on olla esimerkiksi johtaja.

Hän esittää, että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista pitäisi kertoa viimeistään peruskoulun kahdeksannella luokalla ennen työelämään tutustumisen jaksoa ja kerrata vielä yhdeksännellä luokalla ennen toisen asteen koulutukseen siirtymistä.

Opiskelijoilta vertaistukea

Kokko kehuu Haaga-Helian opiskelijoita valveutuneiksi. He tuntevat työelämän vastuut ja oikeudet. Haaga-Helian opiskelijayhdistys antaa jäsenilleen esimerkiksi palkkasuosituksia. Rehtorin mukaan opiskelijat saavat paljon tietoa toisiltaan.

– Minulle tulee työnantajilta palautetta vuosittain vain noin yhdestä tai kahdesta opiskelijasta, jotka eivät kunnioita työelämän sääntöjä. AMK-opiskelijoita meillä on noin 10 500, hän kertoo.

Haaga-Heliassa opetus on nivoutunut tiiviisti yritysmaailmaan. Juridiikan opinnoissa käydään läpi myös työelämän sääntöjä ja sopimuksia. Ne testataan pakollisen työharjoittelun aikana.

Opettajilla suuri merkitys

SAMOKin Grönlund toivoo toisen asteen koulutukseen työelämätietoutta viimeistään silloin, kun opiskelija on lähdössä kesätöihin.

– Opettajilla on suuri merkitys. Omat opettajani kysyivät työharjoitteluun ja kesätöihin mennessäni, tiedänkö, minkälaiseen paikkaan menen. He vinkkasivat muun muassa vaatimaan työsopimusta, hän kertoo ammattikouluvuosistaan.

Määrärahojen leikkausten vuoksi opettajilla ei välttämättä ole enää aikaa paneutua koululaisten ja opiskelijoiden urasuunnitelmiin. Myös opinto-ohjaajien resursseja on leikattu.

Grönlundin mukaan esimerkiksi palkan määräytyminen, ylityökorvaukset ja työsopimuksen sisältö ovat monelle opiskelijalle vieraita.

– Mutta mistä saadaan resurssit työelämän asioiden opettamiseen?

Neutraalia työelämätietoutta

Sekä Kokon että Grönlundin mielestä ammattiyhdistysliike voisi jakaa aktiivisesti työelämätietoutta. Molemmat toivovat kuitenkin neutraalia ja tasapuolista työelämän käsittelytapaa.

– Olisi hyvä saada esiin molempien, työntekijäpuolen ja työnantajapuolen näkökulma. Tietoa pitäisi antaa tasapainoisesti. Siten työelämäkin toimii parhaiten, tasapainossa, Kokko arvioi.

– Opettajat ja ay-liike voisivat tehdä yhteistyötä, vaikka pitää tietoiskuja. Ay-järjestö voisi antaa opiskelijoille jonkinlaisen työelämän tietopaketin, Grönlund ehdottaa.

Opiskelijoita ajatellen ammattijärjestön yhteistyö sekä AMK-opiskelijakuntien että korkeakoulujen ainejärjestöjen kanssa voisi hänen mielestään olla hedelmällistä.

– Kouluissa pelätään, että kouluja aletaan käyttää markkinointipaikkana. Pitäisi nähdä itse asia, Grönlund tuumaa.

Teksti: UP/Tiina Tenkanen

***

Tervetuloa työelämään -palvelu

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue