Työelämätietoutta jo ekaluokasta

Nuoret työelämässä

Työelämätieto voitaisiin nivoa opetuksen osaksi alakoulusta asti, SAMOKin puheenjohtaja Marko Grönlund ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko toteavat. Molemmat toivovat puolueetonta työelämätietoa.

Työyhteisössä tärkeää ryhmätoimintaa voisi opetella jo alaluokilla, puheenjohtaja Marko Grönlund Suomen opiskelijakuntien liitosta, SAMOKista pohtii.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko on samoilla linjoilla.

– Minusta jo alaluokilla voitaisiin leikin varjolla kertoa työelämästä. Työelämä on iso osa arkea ja osa yhteiskunnan toimintaa. Miksi koulu olisi vapautettu työelämätiedolta, Kokko kysyy.

Grönlund painottaa, että työyhteisöissä jokaisella on oma vastuualueensa.

– Oppilaat voisivat vuorotellen kokeilla, minkälaista on olla esimerkiksi johtaja.

Hän esittää, että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista pitäisi kertoa viimeistään peruskoulun kahdeksannella luokalla ennen työelämään tutustumisen jaksoa ja kerrata vielä yhdeksännellä luokalla ennen toisen asteen koulutukseen siirtymistä.

Opiskelijoilta vertaistukea

Kokko kehuu Haaga-Helian opiskelijoita valveutuneiksi. He tuntevat työelämän vastuut ja oikeudet. Haaga-Helian opiskelijayhdistys antaa jäsenilleen esimerkiksi palkkasuosituksia. Rehtorin mukaan opiskelijat saavat paljon tietoa toisiltaan.

– Minulle tulee työnantajilta palautetta vuosittain vain noin yhdestä tai kahdesta opiskelijasta, jotka eivät kunnioita työelämän sääntöjä. AMK-opiskelijoita meillä on noin 10 500, hän kertoo.

Haaga-Heliassa opetus on nivoutunut tiiviisti yritysmaailmaan. Juridiikan opinnoissa käydään läpi myös työelämän sääntöjä ja sopimuksia. Ne testataan pakollisen työharjoittelun aikana.

Opettajilla suuri merkitys

SAMOKin Grönlund toivoo toisen asteen koulutukseen työelämätietoutta viimeistään silloin, kun opiskelija on lähdössä kesätöihin.

– Opettajilla on suuri merkitys. Omat opettajani kysyivät työharjoitteluun ja kesätöihin mennessäni, tiedänkö, minkälaiseen paikkaan menen. He vinkkasivat muun muassa vaatimaan työsopimusta, hän kertoo ammattikouluvuosistaan.

Määrärahojen leikkausten vuoksi opettajilla ei välttämättä ole enää aikaa paneutua koululaisten ja opiskelijoiden urasuunnitelmiin. Myös opinto-ohjaajien resursseja on leikattu.

Grönlundin mukaan esimerkiksi palkan määräytyminen, ylityökorvaukset ja työsopimuksen sisältö ovat monelle opiskelijalle vieraita.

– Mutta mistä saadaan resurssit työelämän asioiden opettamiseen?

Neutraalia työelämätietoutta

Sekä Kokon että Grönlundin mielestä ammattiyhdistysliike voisi jakaa aktiivisesti työelämätietoutta. Molemmat toivovat kuitenkin neutraalia ja tasapuolista työelämän käsittelytapaa.

– Olisi hyvä saada esiin molempien, työntekijäpuolen ja työnantajapuolen näkökulma. Tietoa pitäisi antaa tasapainoisesti. Siten työelämäkin toimii parhaiten, tasapainossa, Kokko arvioi.

– Opettajat ja ay-liike voisivat tehdä yhteistyötä, vaikka pitää tietoiskuja. Ay-järjestö voisi antaa opiskelijoille jonkinlaisen työelämän tietopaketin, Grönlund ehdottaa.

Opiskelijoita ajatellen ammattijärjestön yhteistyö sekä AMK-opiskelijakuntien että korkeakoulujen ainejärjestöjen kanssa voisi hänen mielestään olla hedelmällistä.

– Kouluissa pelätään, että kouluja aletaan käyttää markkinointipaikkana. Pitäisi nähdä itse asia, Grönlund tuumaa.

Teksti: UP/Tiina Tenkanen

***

Tervetuloa työelämään -palvelu

Ajankohtaista

8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue