Puutteet työelämän perustiedoissa heikentävät nuorten mahdollisuuksia päästä töihin

Nuoret työelämässä

Nuorten työelämävalmiudet ovat heikolla tasolla. Niiden parantaminen vaatii aitoja tekoja.

Puutteet työelämän perustiedoissa ja –taidoissa heikentävät nuorten mahdollisuuksia päästä töihin ja heidän asemaansa työelämässä. Nuorten työelämätietous on jo lähes huolestuttavalla tasolla.
Jos Googlesta etsii tietoa sanoilla ”nuorten työelämätaidot”, heti ensimmäiselle sivulle saa artikkeleita aina vuoteen 2005 saakka, joissa jokaisessa puhutaan nuorten heikoista työelämätaidoista ja –tiedoista. Osassa mainitaan myös koulun rooli työelämätietojen opettajana ja kuinka opetusta pitäisi lisätä.

Kun aiheesta on siis puhuttu ainakin yli kymmenen vuotta, olisiko aika muuttaa puheet teoiksi. Kymmenessä vuodessa työelämätietoutta on varmasti lisätty opetukseen ainakin joillain koulutusasteilla, mutta opetuksen kiinnostavuus ja laatu voivat olla asia erikseen.

Opetuksen tulisi olla kiinnostavaa, oikea-aikaista ja nuoren ikään ja mahdolliseen työkokemukseen nähden sisällöltään oikeanlaista.

Nuorten työelämätietoja tulisi siis parantaa ja opetuksen pitäisi olla alusta asti kiinnostavaa, jotta se kiinnostaa myös myöhemmässä vaiheessa. Nuori, joka ei juuri opetushetkellä ole menossa työelämään, ei uhraa ajatuksiaan tylsille asioille, kuten kuiville luennoille työehtosopimuksista tai työturvallisuudesta. Opetuksen tulisi olla kiinnostavaa, oikea-aikaista ja nuoren ikään ja mahdolliseen työkokemukseen nähden sisällöltään oikeanlaista.

Työelämätietoutta tulisikin opettaa jokaisella koulutusasteella

Mutta tuhannen taalan kysymys on, millä työelämätietoudesta voi saada tällaista?
Kiinnostavuutta lisää aina, jos opetus on jotain muuta kuin luennolla tai oppitunnilla istumista. Esimerkiksi pelillistämällä voidaan saada hauskalla ja helpolla tavalla juurrutettua nuorten mieliin ainakin se, että kyseisestä asiasta on puhuttu ja he osaavat etsiä myöhemmin lisää tietoa.
Toinen kiinnostavuutta lisäävä seikka on, että opetusta tehdään oikea-aikaisesti. Jos työelämätietoutta opetetaan kahdeksannen luokan syksyllä maantiedon ja matematiikan kanssa samaan aikaan, se jää aivan eri tavalla mieleen kuin silloin, jos opetus tapahtuu keväällä nuorten hakiessa kesätöihin.

Nuorten ikää ja työkokemusta tulisi myös tarkastella opetusta suunniteltaessa.

Nuorten ikää ja työkokemusta tulisi myös tarkastella opetusta suunniteltaessa. Perusasteen loppupuolella olevat nuoret hakevat mahdollisesti ensimmäiseen kesätyöhönsä, jolloin työelämätietouden painotusta pitäisi miettiä sen mukaan: onko järkevämpää painottaa opetus työnhakuprosessiin ja työelämän pelisääntöihin enemmin kuin työehtosopimukseen ja työttömyysturvaan?

Toisella ja korkea-asteella opetuksen painopisteet voisivat olla erilaiset. Millään asteella ei silti tulisi opetuksessa unohtaa työelämän perusasioita vaan yhtä lailla opettaa muun muassa ansioluettelon ja työhakemuksen tekemistä, työnhakua sekä työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Työelämätietoutta tulisikin siis opettaa peruskoulusta lähtien jokaisella koulutusasteella ja tämän mahdollistaisi työelämätietouden opetuksen lisääminen opetussuunnitelmaan. Niinhän sitä sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Miksi siis heitä ei autettaisi jo varhaisessa vaiheessa rakentamaan omaa tulevaisuuttaan?

Hanna Turpeinen
STTK Opiskelijoiden puheenjohtaja

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue