Uutishuone

Viisaasti käytettävät miljardit

Maailma muuttuu vauhdilla, mutta ei niin nopeasti, että isot liikenneinvestoinnit toteutuisivat nopeasti. Moottoritien rakentaminen Helsingistä Tampereelle vei 36 vuotta, junaradan sähköistäminen Helsingistä Rovaniemelle 40.

Suomessa tullaan käyttämään liikenneinfrastruktuurin kunnossapitoon ja uusiin investointeihin jopa 77–105 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.

Katsotaanpa tulevaisuuteen. Suomessa tullaan käyttämään liikenneinfrastruktuurin kunnossapitoon ja uusiin investointeihin jopa 77–105 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä. Katuihin, teihin, rautateihin, vesiväylin ja lentoasemiin muun muassa. Nyt väylänpitoon käytetään noin 3,2 miljardia euroa vuosittain. Tämä on jakaantunut siten, että kuntien katuihin käytetään noin 40 prosenttia, valtion maanteihin 30, rautateihin 25 , vesiväyliin ja satamiin 3 ja lentoasemiin 2 prosenttia. Viimeisten 25 vuoden aikana liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitämiseen on käytetty yhteensä lähes 80 miljardia euroja.

Olemme STTK:laisten liittojen (ERTO, PRO, RIA, SLPL) kanssa olleet mukana rakennusteollisuuden käynnistämässä selvityshankkeessa, jonka yhdessä osassa visioitiin erilaisia tulevaisuudenkuvia liikkumisen ja kuljettamisen kehitykselle. Selvityksen toteutti ja julkaisi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Selvityksessä esitetyssä älykkäässä skenaariossa liikenneväylät ovat palvelualustoja, jossa uudet liikenteen palvelukonseptit ovat arkipäivää. Huimassa skenaariossa taas Itämeren maiden yhteistyö on päässyt uudelle tasolle ja esimerkiksi tunneli Helsingistä Tallinnaan on rakennettu. Kuuliaisessa skenaariossa on taas pidetty tiukasti kiinni kansainvälisistä, ilmastonmuutokseen hillintään tähtäävistä sopimuksista ja myös liikenteen osalta. Niukassa skenaarioissa on keskitetty nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon, paljoa uutta ei luoda.

Skenaarioissa se, kuinka paljon liikenneinfrastruktuuriin laitetaan vuosittain rahaa, vaihtelee 3,1 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon. Näin ollen 25 vuoden periodilla se tarkoittaisi yhteensä 77 – 105 miljardia euroa. Liikenteeseen liittyy siis isoja rahamääriä, joten verovaroista kerättyjä rahoja on käytettävä viisaasti ja huolella harkiten. Isot megatrendit kaupungistumisesta digitalisaatioon muokkaavat tulevaisuuden tarpeita jatkuvasti. Selvityksen skenaariot osoittavat, kuinka erilaisilla valinnoilla ohjataan tulevan liikennejärjestelmän kehittymistä ja sitä, mihin rahoitusta keskitetään.

Isojen hankkeiden toteutuminen vie vuosikymmeniä, eikä mikään hallitus pysty yksin viemään loppuun merkittäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita.

Suomalaista liikennepolitiikkaa pitäisi suunnitella huomattavasti nykyistä pitäjänteisemmin, muiden pohjoismaiden tapaan. Isojen hankkeiden toteutuminen vie vuosikymmeniä, eikä mikään hallitus pysty yksin viemään loppuun merkittäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita. Nykyisen pääministeri Sipilän hallituksen tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja päättää kevään kehysriihessään parlamentaarisen työryhmän perustamisesta. Työryhmä laatisi Suomelle pitkän aikavälin infrasuunnitelman. Tästä hyötyisimme me kaikki suomalaiset.

Antti Aarnio, STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hanke: Suomi ohjattava matelukaistalta ohituskaistalle

Linkki selvitykseen Liikenneinfrastruktuuri 2040