Uutishuone

Yksistä, uukoosta ja tasa-arvosta

Palola_elaketeema1

Viikonloppuna aurinko siirtyy taas eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle, valo voittaa pimeyden ja päivä yön. Olemme täällä pääkaupunkiseudulla saaneet viettää alkuviikkoa varsin keväisessä säässä: aurinko on näyttäytynyt päivittäin ja lämpötilakin kivunnut reippaasti plussan puolelle. Viime yönä saatiin tosin sitten uusi lumipeite: kevät keikkuen tulevi!

STTK:n hallitus hyväksyi karkauspäivänä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi ja lähetti sen jäsenliittonsa alakohtaisiin soveltamisneuvotteluihin. Neuvottelujen alku viivästyi kolmisen viikkoa, koska Elinkeinoelämän keskusliitto asetti aloittamisen ehdoksi riittävän kattavuuden.

Palvelualojen suurliitto PAM hyväksyi eilen neuvottelutuloksen alakohtaisten neuvottelujen pohjaksi. Myös EK ilmoitti olevansa valmis nyt neuvottelemaan. Näin ollen pitäisi kaikkien päästä alakohtaisiin neuvottelupöytiin mahdollisimman nopeasti.

Alakohtaisille neuvotteluille on varattu aikaa toukokuun loppuun. Kesäkuun alussa osapuolet kokoontuvat tarkastelemaan sopimuksen kattavuutta. Jos se todetaan riittäväksi, sopimus astuu voimaan.

Olen saanut paljon arvostelua neuvottelutuloksen hyväksymisestä. Minulta on kysytty, miksi ihmeessä suosittelin neuvottelutuloksen hyväksymistä ja miksi STTK:n hallitus hyväksyi sen.

Neuvottelutulos ei ole tavallisen palkansaajan kannalta hyvä. Se on silti huonoudestaan huolimatta parempi kuin hallituksen valmistelema pakkolakipaketti. Tai parempi kuin ”se muu” vaihtoehto, jota ei ole vielä edes kerrottu, jos nyt neuvotellun työmarkkinaratkaisun kanssa ei edetä. Ei todellakaan kannata kuvitella, että maan hallitus jättäisi asian sikseen, jos kilpailukykysopimusta ei saada aikaan.

En tietenkään ole tyytyväinen siihen, että sosiaalivakuutusmaksujen – eläke- ja työttömyysmaksujen – siirtäminen työnantajalta työntekijän maksettavaksi leikkaa palkansaajan ostovoimaa. Olen myös sitä mieltä, että neuvottelutuloksen heikoin kohta on julkisen sektorin työntekijöiden – pieni- ja keskituloisten naisten – ostovoiman syöminen lomarahojen osittaisella – onneksi kuitenkin määräaikaisella leikkaamisella. Mutta sekin on pienempi paha kuin pitkien lomien leikkaaminen kahdeksalla päivällä.

Hallitus on luvannut pidättäytyä lisäleikkauksista, jos sopimus saadaan aikaan. Mahdolliset tuloveron alennukset ovat poliittisen päättäjän harkinnassa. Hallituksen on kompensoitava palkansaajan ostovoimaan kohdentuvat heikennykset tuloveroalennuksella, joka kohdistetaan ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin.

Kaikille liittokierrokselle hinkuville seuraava vinkki: sinne kyllä vielä päästään. Voi vain käydä niin, että siellä sitten pysytään – vaikka ei lopulta haluttaisikaan.

Kilpailukykysopimus ei tietenkään yksin pelasta Suomen taloutta tai tilannetta. Hallituksen on kyettävä viemään läpi keskeisiä rakenneuudistuksia. Yritysten on myös kannettava vastuuta ja hillittävä osinkoilotteluaan, toteutettava pitkän tähtäimen investointeja kotimaassa ja työllistettävä rohkeammin talouskasvun aikaansaamiseksi.

***

Monet ympärillämme olevat asiat lisäävät yleistä epävarmuutta ja huolta jokapäiväisestä arjesta. Maailman taloudellinen tilanne on erittäin epävakaa ja heijastuu myös Suomen talouteen. Maailman ja oman maanosamme turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa sekin kovin epävarmalta. Eurooppaan kohdistunut kansainvaellus ja suuri turvapaikan hakijoiden määrä on johtanut rajojen sulkemiseen ja aitojen rakentamiseen. Suomi ei ole välttynyt tältä meille niin uudelta ja vieraalta ilmiöltä ja se on omiaan lisäämään ihmisten arjen huolta.

Kaiken edellä kuvatun vuoksi on erittäin tärkeää, että pystymme laittamaan järjestykseen asiat, joihin itse voimme vaikuttaa.

On hyvä pitää mielessä, että asiat eivät ole koskaan niin huonolla tolalla, etteikö niitä vielä huonommaksi riitelemällä saa.

***

Reilun vuoden kestänyt selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi on ohi. Liittojen on aika ottaa kantaa asiaan. Jokainen liitto tekee asiassa päätöksen kuluvan kevään aikana ja kokonaisuus lienee selvillä STTK:n liittojen osalta kesään mennessä.

Olemme tavoitelleet kokonaan uutta keskusjärjestöä, jossa on jäsenjärjestöjä kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Olemme tavoitelleet toimintatavaltaan ja –kulttuuriltaan avointa, läpinäkyvää ja puoluepoliittisesti riippumatonta keskusjärjestöä, joka on vahva neuvottelujärjestö ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

STTK:n jäsenjärjestöt ovat useaan otteeseen selvitystyön aikana todenneet, että uusi keskusjärjestö ei saa olla mikään ”hynttyyt yhteen”-järjestö, jossa ulkoiset tunnukset kuten nimi, ulkoinen ilme ja toimipaikka kyllä vaihtuvat, mutta muuten jatketaan vanhaan malliin. – Ikään kuin mikään toimintaympäristössämme ei olisi muuttunut.

Kriittinen keskustelu ja arvostelu selvitystyötä kohtaan ovat lisääntyneet viimeisten viikkojen aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että uusi keskusjärjestö ei toteudu STTK:n jäsenliittojen osalta selvitystyössä suunnitellussa laajuudessa. Olen täysin luottavainen STTK:n jäsenjärjestöjen arviointi- ja päätöksentekokykyyn asiassa.

***

Huomenna on Minna Canthin päivä ja sen myötä toivotankin kaikille oikein hyvää tasa-arvon päivää!

STTK jatkaa työtä tasa-arvon edistämiseksi erityisesti työelämässä. Edistystä tasa-arvorintamalla on toki tapahtunut, mutta edelleen STTK hämmästelee, miksi naisen euro samassa ja samanarvoisessa työssä pysyy miehen euroa pienempänä. Haluamme kehittää perhevapaajärjestelmää niin, että se edistää naisten asemaa työmarkkinoilla. Kannatamme kiintiöitä ja myös pörssiyhtiöihin. – Kun kerran asia ei vapaaehtoispohjalta tunnu edistyvän, tehdään se sitten vaikka kiintiöiden avulla.

Antti Palola