Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat, että työeläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan suomalaisen työeläkejärjestelmän rahoitusasema näyttää vahvistuvan, mutta se ei tarkoita, että työeläkejärjestelmässä olisi ylimääräistä rahaa.
Valtiovarainministeriö on julkaissut tänään meno- ja rakennekartoituksen, joka on jatkoa aiemmin lokakuussa julkistetulle virkapuheenvuorolle. Kartoitus sisältää esityksiä, joilla julkisen talouden velkaantumista hillittäisiin. Kuten virkapuheenvuorossakin, myös tässä kartoituksessa esitetään puuttumista työeläkkeisiin.
– Eläkevaroja ei pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mikä niillä on: eläkkeiden maksamiseen. Julkisessa keskustelussa ja avauksissa velan taittamiseksi toistuva ajatus siitä, että eläkejärjestelmässä olisi mistä ottaa, on ylipäätään hyvin vaarallinen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Eläkejärjestelmässä on kannettava huolta pitkän aikavälin rahoituksellisesta kestävyydestä.
– Varat tarvitaan tulevien vuosikymmenten eläkkeisiin. Tavoite on turvata myös tuleville sukupolville kohtuulliset eläkkeet ja huolehtia samalla siitä, että heille ei muodostu maksun korotuspainetta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren painottaa.
Palkansaajakeskusjärjestöjä hämmentää se, että ministeriön kartoituksessa yrittäjien- ja maatalousyrittäjien eläkkeisiin esitettävät toimet jäävät hyvin vähäisiksi.
– Eläkemenot ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Näiden tahojen rahoitukselliseen epätasapainoon on seuraavalla hallituskaudella puututtava tiukalla kädellä. Korjauksia tarvitaan järjestelmään, joka syö epäoikeudenmukaisesti julkisia varoja eikä työeläkejärjestelmään, joka on hoidettu hyvin, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi esittää.
Kurjistamisen sijaan luottamusta ja hyvinvointia
Valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksen buffettarjoilu koostuu lähinnä kansalaisten kukkarolle osuvasta sopeutustaakasta. SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että myös yritykset osallistetaan talouden talkoisiin.
– Valtiontalouden sopeutukset ja leikkaukset eivät voi kohdistua yksipuolisesti palkansaajiin.
Pian päättyvä hallituskausi on ollut kokonaisuutena palkansaajien asemaa heikentävä eivätkä lupaukset työllisyyden paranemisesta ole täyttyneet.
– Näin ei voi jatkua. Talouspolitiikan pitäisi tukea kansalaisten luottamusta ja hyvinvointia. Siinä ovat talouskasvun avaimet.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK, puhelin 020 774 0100
Puheenjohtaja Maria Löfgren, Akava, puhelin 040 568 2798.
Puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi, STTK, puhelin 050 346 0847
