Hallitus päätti budjettiriihessään, että yrittäjien eläketurvaa koskeva uudistusesitys annetaan eduskunnalle kiireellisenä.
Ratkaisu ei yllätä, sillä myös lakiesitys on valmisteltu ministeriössä poikkeuksellisella kiireellä ilman, että esimerkiksi työmarkkinajärjestöille olisi annettu mahdollisuus osallistua valmisteluun. Lopputuloksena on hallituksen epäonnistunut esitys YEL-uudistukseksi, joka lisää valtion menoja huomattavasti ja heikentää samalla yrittäjien eläke- ja muuta sosiaaliturvaa.
Uudistuksen hintalappuna on noin sadan miljoonan euron vuosittainen menolisäys valtiolle ja keskimäärin noin 12 prosentin heikennys yrittäjäeläkkeiden tasoon. On perusteltua kysyä, miksi hallitus kiirehtii uudistuksen toteuttamista, vaikka tietää esityksen vaikutusten olevan vähintään näin heikot. Ja miksi muutosten valmistelua ei keskeytetty, kun vaikutukset ovat olleet selvillä?
Uudistuksen hintalappuna on noin sadan miljoonan euron vuosittainen menolisäys valtiolle ja keskimäärin noin 12 prosentin heikennys yrittäjäeläkkeiden tasoon.
Syy lienee siinä, että hallitus haluaa käyttää YEL-järjestelmää yritystukijärjestelynä. Siinä valtion verotuloja ja varoja ohjataan yhä enemmän yrittäjien työeläketurvan rahoittamiseen. Hallitus perustelee esitystään pyrkimyksellä parantaa yrittäjyyden edellytyksiä. Perustelu on lyhytnäköinen, jos yrittäjien työeläketurvan ja muun sosiaaliturvan heikentäminen esitetään yrittäjyyden edellytysten tukemisena.
Lyhytnäköistä on myös se, että hallitus ei budjettiriihessään puuttunut YEL-järjestelmän jo valmiiksi suureen valtionosuuteen: valtion vuosittainen meno on noin 600 miljoonaa euroa, ja uudistus kasvattaa sitä entisestään.
Samalla hallitus jatkoi budjettiriihessään Valtion eläkerahastosta tehtävän siirtosumman kasvattamista, nyt sadalla miljoonalla eurolla. Näyttää siltä, että hallituksen ajatus on lisätä valtion menoja YEL-järjestelmään sadalla miljoonalla eurolla ja paikata tätä menolisäystä Valtion eläkerahaston kustannuksella.
Rahaston tarkoitus ei ole toimia vippikassana valtion muiden menojen rahoittamiseen.
Valtion eläkerahaston varat on tarkoitettu pääasiassa valtion palveluksessa olevien eläketurvan rahoittamiseen. Rahaston tarkoitus ei ole toimia vippikassana valtion muiden menojen rahoittamiseen.
Ei ole poliittisesti harvinaista, että hallituksen viimeisessä budjettiriihessä ennen vaaleja osa säästötavoitteista voi muuttua menolisäyksiksi. On myös selvää, että eduskuntavaalien nelivuotinen sykli vaikuttaa politiikan sisältöihin. Olisi erityisen valitettavaa, jos tällainen lyhytnäköinen vaalikausittainen politiikka hivuttautuisi laajemmin osaksi eläkepoliittista päätöksentekoa ja työeläkejärjestelmän kehittämistä. Työeläkejärjestelmän kehittämisen on myös jatkossa perustuttava hyvin harkittuun ja pitkäjänteiseen kolmikantaiseen valmisteluun ja arviointiin.
Samppa Koskela
Kirjoittaja on STTK:n juristi.
