Valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle tulevaisuusselonteon toisen osan Nuoret tulevaisuuden tekijöinä. Sen painopisteenä ovat erityisesti 15–24-vuotiaat nuoret. Valmistelussa on kuultu niin päätöksenteossa jo mukana olevia nuoria kuin niitä, joiden ääni jää helposti kuulumatta.
Selonteon tärkein viesti on vahva: nuorten tulevaisuususko ei ole vain nuorten asia. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta on merkitystä sillä, millaisena nuoret näkevät oman mahdollisuutensa vaikuttaa ja kykynsä vaikuttaa tulevaan.
Tulevaisuususko ja luottamus rakentuvat arkisista mutta perustavanlaatuisista asioista: turvallisuudesta, yhteisöihin kuulumisesta, sujuvista koulutus- ja työelämäpoluista sekä kokemuksesta, että nuoria kuullaan ja heidän näkemyksillään on merkitystä.
Samaan aikaan nuoret elävät monien epävarmuuksien keskellä. Maailman turvallisuustilanne, ilmasto- ja luontokriisi sekä talouden ja työelämän muutokset haastavat luottamusta siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Tulevaisuususko rakentuu arjessa
Tulevaisuususko ei synny juhlapuheissa. Sitä rakennetaan joka päivä kouluissa, oppilaitoksissa, harrastuksissa, työpaikoilla, perheissä ja kaveriporukoissa. Turvalliset ihmiset, yhteisöön kuuluminen sekä mahdollisuus saada apua ja tukea vahvistavat nuorten luottamusta tulevaan.
Yhtä tärkeää on kokemus siitä, että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Nuoret haluavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Pelkkä mahdollisuus osallistua ei kuitenkaan riitä. Nuorten pitää myös voida nähdä, että heidän näkemyksensä otetaan vakavasti ja että niillä on vaikutusta.
Työ kiinnittää yhteiskuntaan
Työelämällä on tässä kokonaisuudessa erityinen merkitys. Mahdollisuus päästä kiinni työelämään tarjoaa toimeentulon lisäksi kokemuksen oman osaamisen tarpeellisuudesta ja paikasta yhteiskunnassa.
Siksi nuorten siirtyminen koulutuksesta työelämään on paljon enemmän kuin työllisyyspolitiikkaa. Ensimmäisen työkokemuksen saaminen voi olla ratkaiseva askel kohti itsenäistä elämää ja luottamusta omiin mahdollisuuksiin. Myös tulevaisuusselonteko nostaa ensimmäisen työkokemuksen saamisen helpottamisen yhdeksi konkreettiseksi keinoksi vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa.
Kun työelämään pääsy vaikeutuu, kyse ei siis ole vain työllisyysluvuista. Pitkittyvä epävarmuus voi horjuttaa kokemusta siitä, että yhteiskunnassa on itselle paikka ja että omaa tulevaisuuttaan pystyy rakentamaan.
Tulevaisuususko kertoo yhteiskunnan suunnasta
Lopulta nuorten tulevaisuususko palautuu kysymykseen oikeudenmukaisuudesta. Onko yhteiskunnassa mahdollista kouluttautua, työllistyä ja rakentaa omaa elämää? Saako apua silloin, kun sitä tarvitsee? Voiko päätöksentekoon vaikuttaa? Ja jaetaanko tämän päivän päätösten hyödyt ja kustannukset oikeudenmukaisesti myös sukupolvien välillä?
Tulevaisuusselonteko nostaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden keskeiseksi osaksi pitkäjänteistä päätöksentekoa. Nuorten näkökulman huomioon ottaminen edellyttää sen mukaan muun muassa nuori- ja sukupolvivaikutusten arviointia sekä aitoja vaikutusmahdollisuuksia.
Siksi nuorten tulevaisuususkoa kannattaisi tarkastella myös yhteiskunnan tilan mittarina. Jos nuoret luottavat siihen, että heidän on mahdollista rakentaa hyvää elämää ja vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, olemme monessa asiassa oikealla tiellä. Jos luottamus horjuu, meidän on syytä kysyä, mitä yhteiskunnassa pitää tehdä toisin.
Taina Vallander
Kirjoittaja on yhteiskuntavaikuttamisesta, strategiasta ja kehittämisestä vastaava johtaja.
