STTK:n lausunto valtiovarainministeriölle
Esityksessä ehdotetaan yhteisöveron alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin sekä elinkeinotoiminnan tappion vähennysajan pidentämistä 25 vuoteen. Ehdotettuja muutoksia perustellaan yritysten toimintaedellytysten parantamisella sekä investointien kasvun ja yrittäjyyden tukemisella.
STTK ei kannata yhteisöveron alentamista. Esityksen perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua. Tutkimusnäyttö yhteisöveron alennuksen vaikutuksista investointeihin on ristiriitaista eikä esimerkiksi Suomea koskevan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan yhteisöveron kevennys vauhdittanut investointeja. Toisaalta vaikka investointien uskottaisiin kasvavan, kasvu ei välttämättä välity kansantalouteen positiivisena kehityksenä. Tutkimuksen mukaan yhteisöveron kevennysten positiivista talouskasvuvaikutusta ei voida todentaa.
Ehdotusta perustellaan myös yrittäjyyden tukemisella. Yrittäjyyden pitää lähtökohtaisesti perustua kannattavaan liiketoimintaan, eikä valtion tehtävä ole tukea sitä. Suuren osan yhteisöverosta maksavat suuret yritykset, jotka eivät ole yrittäjävetoisia. Yhteisöveron alennusten kautta tuetaan siis ennen kaikkea suuryrityksiä eikä niinkään yrittäjyyttä.
Suomen yhteisöveroa on alennettu merkittävästi. Vielä 2000-luvun alussa yhteisövero oli 29 prosenttia, josta sitä laskettiin vähitellen nykyiseen 20 prosenttiin. Ehdotetun muutoksen toteuduttua yhteisöveroa on alennettu tämän vuosituhannen aikana 11 prosenttiyksikköä. Nykytasoon suhteutettuna se vastaa staattisesti arvioiden noin 4–5 miljardilla euron vähentynyttä vuosittaista yhteisöverokertymää. Hallituksen mukaan pelkästään nyt ehdotettu muutos vähentää verokertymää reilulla 800 miljoonalla eurolla. Käytännössä yhteisöveron alentaminen siis kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista.
Yhteisöveron kevennysten vaikutus julkiseen talouteen voi todellisuudessa olla käyttäytymisvaikutusten vuoksi jonkin verran edellä kuvattua pienempi. Tutkimus ei kuitenkaan tue ajatusta yhteisöverokevennysten merkittävästä itserahoittavuudesta. Esimerkiksi hallituksen esityksessä esitetään tutkimus, jonka pohjalta yhteisöveron kahden prosenttiyksikön keventämisen itserahoitusasteeksi voidaan arvioida 34–46 prosenttia. Se tarkoittaisi, että tämän vuosituhannen yhteisöverokevennykset ovat jättäneet julkiseen talouteen miljardien eurojen loven.
Kansainvälinen vertailu ei tue tarvetta yhteisöveron laskemiseen. Tanskassa yhteisövero on 22 prosenttia ja Ruotsissa se on 20,6 prosenttia. OECD:n vuoden 2025 yhteisöverotilaston perusteella keskimääräinen yhteisöverotaso oli 21,2 prosenttia. Verotasot ovat pysyneet viime vuosina suhteellisen vakaina. Esimerkiksi vuosien 2019–2025 välillä OECD-maiden keskimääräinen yhteisöverotaso laski 0,5 prosenttiyksikköä. Tästä syystä verokilpailu ei välttämättä ole viimeaikaisen kehityksen ja Suomen keskeisten verrokkimaiden vertailun pohjalta riittävä perustelu yhteisöveron alentamiselle.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö
