STTK pitää hallituksen esitysluonnosta epäonnistuneena. Ehdotettu uusi YEL-työtulomalli on ongelmallinen yrittäjien sosiaaliturvan riittävyyden, sosiaalivakuutuksen periaatteiden, työmarkkinoiden toiminnan ja valtion talouden kannalta.
- Esitys heikentäisi yrittäjien työeläketurvaa.
- Esitys alentaisi myös yrittäjien muun sosiaaliturvan, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen, tasoa.
- Esitys kasvattaisi julkisia menoja merkittävästi. Esityksen arvion mukaan valtionosuus YEL-järjestelmään tulisi kasvamaan noin 100 miljoonalla eurolla vuositasolla.
- Esitys heikentäisi työmarkkinoiden toimintaa.
Esitys on valmisteltu virkatyönä STM:ssä hyvin kiireellisellä aikataululla. Työmarkkinajärjestöille ei ole annettu mahdollisuutta osallistua valmisteluun. STTK katsoo, että lopputulos on työeläkejärjestelmän kannalta hyvin ongelmallinen ja että nyt ehdotettujen muutosten valmistelu tulisi keskeyttää. YEL-uudistus on valmisteltava uudelleen asianmukaisesti ja kolmikantaisesti.
Työeläketurvan ennakoitavuus ja riittävyys
STTK katsoo, että ehdotettu YEL-uudistus on työeläketurvan ennakoitavuuden kannalta kyseenalainen. Työeläkejärjestelmää koskevien muutosten tulisi olla pitkällä aikavälillä pääpiirteissään ennakoitavia sekä työntekijöille että yrittäjille. Nyt YEL-järjestelmään ehdotetaan nopealla aikataululla ja poikkeuksellisen suppealla valmistelulla merkittävää linjanmuutosta, joka koskee sekä YEL-vakuuttamisen että koko työeläkejärjestelmän perusperiaatteita.
Ehdotetuilla muutoksilla otettaisiin huolestuttavia askelia suuntaan, jossa yrittäjätaustaisten työntekijöiden vakuutusturvaa heikennetään ja samalla heidän maksuvelvollisuuttaan siirretään muiden kuin vakuutettujen maksettavaksi. Yrittäjien työeläketurvan, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen taso tulee muutosten johdosta keskimäärin laskemaan nykyisestä. Esityksen mukaan uudistus alentaisi pitkällä aikavälillä YEL-eläkkeiden tasoa keskimäärin noin 12 prosenttia. Vaikutus voi myös olla tätä suurempi, koska arviot perustuvat karkeisiin käyttäytymistä koskeviin oletuksiin.
Sosiaalivakuutuksen periaatteet ja valtiontalous
Ehdotetut muutokset lisäisivät yrittäjien mahdollisuuksia alentaa eläkemaksujensa määrää tavalla, joka ei ole pakollisen sosiaalivakuutuksen perusperiaatteiden kannalta kestävä. Esityksen tavoitteena on tukea yrittäjyyden edellytyksiä, mutta ehdotettu malli siirtäisi samalla vakuutusturvan rahoitusvastuuta yhä enemmän veronmaksajille. Laajat oikeudet vaikuttaa vakuutusmaksujen määrään sekä 25 prosentin pitkäaikainen lisäalennusmahdollisuus vakuutusmaksun tasoon kasvattavat valtion menoja merkittävästi.
STTK huomauttaa, että valtionosuus YEL-järjestelmässä on jo nyt liian suuri: noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistus kasvattaisi sitä entisestään. Esityksen mukaan valtion menot lisääntyisivät vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla, mutta kasvu voi olla tätäkin suurempi, koska vaikutusarviot perustuvat karkeisiin oletuksiin. STTK katsoo, että alivakuuttamista ja valtionosuuden kasvua on hillittävä. Samalla tuleville yrittäjille voidaan luoda kestävämpi työeläkejärjestelmä.
Sosiaalivakuutuksen periaatteiden mukaista ei ole se, että muut kuin vakuutetut rahoittavat suuren osan vakuutukseen perustuvista etuuksista. Samalla monille nykyisille nuorille ja tuleville yrittäjille luodaan mahdollisesti epärealistinen kuva siitä, että vanhuuteen ja työkyvyttömyyteen liittyviä riskejä katettaisiin näin merkittävästi verovaroin myös jatkossa. Esitetyt muutokset heikentävät luottamusta YEL-järjestelmän kantokykyyn ja rahoituspohjan kestävyyteen.
Mallin selkeys ja toimeenpano
Esitetty YEL-uudistus on malliltaan huomattavan epäselvä ja myös työeläkejärjestelmän toimeenpanon kannalta hankala. Ehdotettuun uuteen YEL-järjestelmään on sisällytetty yrittäjän valinnanmahdollisuuksia eläkemaksujensa määrästä ja siten myös eläketurvan ja muun sosiaaliturvan tasosta. Valintojen lisäksi mallissa on mahdollisuus alentaa vakuutusmaksuaan 25 prosentilla. Kun uudessa mallissa maksujen määrä ja eläketurvan taso määräytyvät joko viimeksi vahvistettujen verotietojen tai laskennallisen työtulon mukaan, valinta tai sen seuraukset eivät ole helposti ennakoitavissa. Järjestelmän epäselvyyttä lisää se, että valintaa voidaan muuttaa määräajoin tai olosuhteiden muuttuessa myös jatkuvasti.
Ehdotettu uusi YEL-malli on ongelmallinen myös siksi, että merkittävä osa yrittäjien todellisista ansioista jäisi edelleen vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Ehdotuksen mukaan yrittäjien pakollisen YEL-vakuutusmaksun alaraja säilyisi ennallaan, noin 9 200 eurossa. Työntekijä taas tulee vakuuttaa, jos hänen työansionsa ovat kalenterikuukauden aikana vähintään noin 70 euroa. Tämä ero yrittäjän ja työntekijän vakuuttamisvelvollisuudessa ei ole työnteon kannalta neutraali. Yrittäjien vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa tulisikin laskea nykyisestä. Samaa ehdotti myös YEL-uudistusta selvittänyt Jukka Rantala vuoden 2025 raportissaan.
Lisäksi ehdotettu malli ohjaisi osaa yrittäjistä muuttamaan ansioitaan osinkotuloiksi, mikäli tavoitteena on alentaa YEL-maksuja. Osakeyhtiöyrittäjiä on nykyisin vajaat 40 prosenttia YEL-vakuutetuista, mutta uudistus tulee muuttamaan tätä tilastoa.
Työmarkkinavaikutuksista
Yrittäjien alivakuuttaminen aiheuttaa lisäksi ongelmia työmarkkinoiden toiminnalle. Jo nykyisin yrittäjien työtä vakuutetaan jatkuvasti palkansaajien vastaavaa työtä alhaisemmalla tasolla. Kun työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaaliturvamaksut työntekijälle maksetun palkan perusteella, alivakuuttaminen ohjaa epätasapuolisesti valintaa sen välillä, palkataanko työtehtävään työntekijä vai teetetäänkö työ yrittäjällä. Samalla työnantajia asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan työtä tarjotessaan.
STTK katsoo, että esitys on valmisteltava uudelleen kolmikantaisesti ja asianmukaisella tavalla työeläkejärjestelmän perusperiaatteet huomioiden.
Lisätietoja STTK:ssa: Samppa Koskela
