STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
STTK pitää asetuksen tavoitteita sääntelyn ajantasaistamisesta ja joustavoittamisesta perusteltuina. Kokonaisuus vahvistaa tartuntatautien torjunnan reagointikykyä ja mahdollistaa sääntelyn kehittämisen muuttuvassa epidemiologisessa tilanteessa. Olennaista on, että tartuntatautiluetteloa ylläpidetään ja päivitetään säännöllisesti, jotta se kattaa eri riskiryhmät ajantasaisesti.
STTK kiinnittää huomiota hyvinvointialueiden vastuuseen tartuntatautien torjunnassa. Hyvinvointialueille on turvattava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit tartuntatautien torjumiseen. On tärkeää, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten terveysneuvonta ja haittoja vähentävät toimet, voidaaan toteuttaa yhdenvertaisesti koko maassa.
STTK pitää kannatettavana uutta säännöstä, jossa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon lähikontaktissa tapahtuvat tehtävät, tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiit asiakas- ja potilasryhmät sekä työntekijöille tarjottava rokotussuoja, mikä edistää rokotussuojan kohdentamista työtehtävien edellyttämällä tavalla. Sääntelyn yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi perusteltua laatia kansalliset soveltamisohjeet tai esimerkit lähikontaktissa tapahtuvista tehtävistä.
STTK kuitenkin katsoo, että ehdotettu määrittely sosiaali- ja terveydenhuollon lähikontaktissa tapahtuvista tehtävistä on liian yleisluonteinen. Asetusta olisi syytä täsmentää siten, että lähikontaktissa tapahtuviksi tehtäviksi katsottaisiin tehtävät, joissa työntekijä toimii toistuvasti tai säännöllisesti esimerkiksi alle kahden metrin etäisyydellä potilaasta ja on suoraan kontaktissa potilaaseen tai tämän välittömään hoitoympäristöön potilaan läsnä ollessa. Sääntelyn soveltamisen tulee olla oikeasuhtaista, jotta rokotussuojaa koskevat vaatimukset eivät tarpeettomasti rajoita henkilöstön saatavuutta tai työntekijöiden mahdollisuuksia toimia omissa tehtävissään
STTK pitää tärkeänä, että työntekijöiden rokotesuoja toteutuu käytännössä selkeiden toimintamallien, rokotusten sujuvan saatavuuden ja henkilöstölle annettavan riittävän tuen avulla. On perusteltua, että palveluntuottajalla on velvollisuus varmistaa työntekijöiden suoja keskeisiä tartuntatauteja vastaan. Tämä vahvistaa rokotuskattavuutta, työturvallisuutta ja potilasturvallisuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden palveluissa. Samalla on tarpeen arvioida vielä tarkemmin hinkuyskärokotuksen vaatimuksen laajentamisen lääketieteellistä perustetta. Lisäksi toimeenpanossa on syytä varmistaa selkeät menettelyt työntekijöiden osalta, joilla on lääketieteellinen este rokotteen ottamiseen.
Yleisesti työelämän osalta STTK katsoo, että työelämän liittyvien toimien, työnantajien vastuun sekä työntekijöiden suojan osalta esitys jää vaikutuksiltaan epäsuoraksi ja puutteelliseksi. STTK pitää tärkeänä, että jatkossa asetuksella pystyttäisiin paremmin tukemaan työpaikkoja mm. tiedonkulun, työsuojelutoimien ja työkäytäntöjen osalta. Lisäksi STTK katsoo, että työterveyshuollon roolia tartuntatautien torjunnassa työpaikkatasolla tulisi vahvistaa. Työterveyshuolto voi arvioida altistumisia, ohjata torjuntatoimia ja välittää työpaikoille työturvallisuuden kannalta olennaista tietoa tartuntariskeistä.
Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin
