STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
1) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vahvistetaan ammattioikeutta hakevan sekä ammattihenkilön kielitaitoa koskevia säännöksiä
STTK pitää esitystä kannatettavana ja pitää hyvänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaitoa koskevaa sääntelyä yhdenmukaistetaan. Riittävä ammatillinen kielitaito on keskeinen asiakas- ja potilasturvallisuuden edellytys sekä tärkeä osa palveluiden laatua ja työyhteisöjen toimivuutta. Kielitaitovaatimuksista ei tule tinkiä tilanteissa, joissa puutteellinen kielitaito voi vaarantaa tiedonkulun, lääkehoidon, vuorovaikutuksen tai muun asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta olennaisen toiminnan.
STTK pitää tärkeänä, että työnantajan velvollisuutta varmistua henkilöstön riittävästä kielitaidosta vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Kielitaidon tulee olla ammatillisesti riittävä jo palvelussuhteen alkaessa, ja sen varmistamisen on oltava jatkuvaa ja suunnitelmallista koko palvelussuhteen ajan. STTK muistuttaa, että kielitaito on tärkeää huomioida osana osaamisen arviointia myös avustavan henkilöstön tehtävissä.
STTK korostaa myös kansallisesti koordinoidun kielikoulutuksen ja ajantasaisen koulutusmateriaalin merkitystä. Yhtenäiset käytännöt tukevat koulutuksen laatua ja ehkäisevät alueellista vaihtelua. Lisäksi tärkeää on, että sekä kielikokeiden että kielikoulutuksen saatavuutta parannetaan.
2) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia puuttua ammattihenkilön ammattioikeuteen ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella sekä toisen EU/ETA-valtion tekemän, ammattioikeutta rajoittavan tai poistavan päätöksen perusteella
STTK pitää muutoksia perusteltuina.
3A) Näkemyksenne muutokseen, jolla joustavoitetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoa mahdollistamalla sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimiminen toistensa tehtävissä laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia vastaaviksi (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 3 §)
STTK pitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön yhdenmukaistamista lähtökohtaisesti kannatettavana.
STTK katsoo kuitenkin, että esityksessä tulisi kuvata tarkemmin, mitä käytännön työnjaon esteitä nykyiseen sääntelyyn sisältyy ja miten ehdotettu muutos poistaisi niitä. Työnjaon joustavoittaminen ei saa heikentää ammattihenkilöiden osaamisvaatimuksia, vastuusuhteiden selkeyttä tai asiakas- ja potilasturvallisuutta.
3B) Näkemyksenne muutokseen, jolla yhdenmukaistetaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimimista koskevaa sääntelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 12 §)
STTK pitää sosiaali- ja terveydenhuollon sääntelyn yhdenmukaistamista perusteltuna. Tilapäisen toimimisen laillistetun ammattihenkilön tehtävissä tulee jatkossakin perustua riittävästi edenneisiin opintoihin, työnantajan selkeään vastuuseen sekä asianmukaiseen ohjaukseen ja valvontaan. Sääntely ei saa johtaa tilanteisiin, joissa tehtävissä toimitaan ilman tehtävän edellyttämää tosiasiallista osaamista, sillä asiakas- ja potilasturvallisuus on varmistettava kaikissa tilanteissa.
4) Näkemyksenne muutokseen, jolla yhdenmukaistetaan lähihoitajan ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytykset ja varmistetaan, että valvontaviranomaisella on yhdenmukainen toimivalta valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon nimikesuojattuja ammattihenkilöitä.
STTK ei pidä perusteltuna nimikesuojatun ammattihenkilön rekisteröitymisvelvoitteen poistamista sosiaalihuollon ammattihenkilölaista. Nimikesuojauksen ja viranomaisvalvonnan heikentäminen olisi ristiriidassa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista, palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa. Säännellyn ammatin harjoittamisen tulee jatkossakin perustua tunnistettavaan ammattipätevyyteen, rekisteröintiin ja toimivaan valvontaan, jotka tukevat myös työnantajien lakisääteistä omavalvontaa.
STTK pitää tärkeänä, että ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen seuraavassa vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien sääntelyä arvioidaan asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Sääntelyn lähtökohtana tulee olla, että valvonta ja nimikesuoja turvaavat palvelujen laatua eivätkä heikennä ammattihenkilöiden asemaa tai osaamisvaatimuksia.
Esityksen perustelut ja vaikutusarvioinnit eivät kaikilta osin osoita muutoksen tarpeellisuutta. Käytännössä työnantajat ovat edellyttäneet rekisteröitymistä lähihoitajilta sosiaalihuollon tehtävissä, eikä esityksessä esitetä riittävää tietoa siitä, kuinka laajasta ongelmasta rekisteröimättömien lähihoitajien työskentelyssä olisi kyse.
5) Näkemyksenne muutokseen, jolla lisätään säännökset ja selkeä prosessi toisessa EU/ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon vertailusta ja tunnustamisesta kansallista ja EU:n oikeuskäytäntöä vastaavaksi.
STTK pitää tärkeänä, että ulkomailla suoritettujen tutkintojen vertailussa ja tunnustamisessa noudatetaan yhdenmukaisia, läpinäkyviä ja ammattipätevyyden turvaavia menettelyjä. Tutkintojen tunnustaminen ei saa johtaa koulutusvaatimusten tai osaamistason heikkenemiseen suhteessa Suomessa vastaavaa ammattia harjoittavilta edellytettävään osaamiseen.
STTK pitää perusteltuna, että Lupa- ja valvontavirasto voi tarvittaessa edellyttää hakijalta lisäopintoja tai muita korvaavia toimenpiteitä, jos koulutus poikkeaa olennaisesti Suomessa edellytetystä koulutuksesta. Lisäksi hakijan riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on varmistettava osana ammattioikeuden myöntämistä.
6) Näkemyksenne muutokseen, jolla sujuvoitetaan sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden lupaprosessia.
STTK pitää ehdotettua muutosta kannatettavana.
7) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan toimintaa koskevaa byrokratiaa
STTK pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina.
8) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeutta ja varmistetaan tiedonsaantioikeudet pysyvällä sääntelyllä
STTK pitää esitystä Lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeuden laajentamisesta henkilöstöpalveluyrityksiin kannatettavana.
9) Näkemyksenne muutokseen, jolla päivitetään erikoishammaslääkärikoulutukseen ottamisen edellytyksiä
Ei lausuttavaa.
10) Huomionne vaikutusten arviointiin liittyen. Onko esitysluonnoksella joitakin olennaisia vaikutuksia, joita ei esityksessä ole huomioitu?
STTK katsoo, että vaikutusten arviointia tulee täydentää erityisesti nimikesuojauksen ja rekisteröintijärjestelmän muutosten osalta. Esityksessä tulisi arvioida selkeämmin, miten muutokset vaikuttavat asiakas- ja potilasturvallisuuteen, työnantajien mahdollisuuksiin varmistaa henkilöstön kelpoisuus sekä kansalaisten luottamukseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että ammattihenkilölainsäädännön uudistusta toteutetaan vaiheittain. Yksittäisten muutosten suhde tulevaan kokonaisuudistukseen jää osin epäselväksi, vaikka esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä koskevat muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi tehtävärakenteisiin ja työnjakoon.
11) Muita huomioitanne esitykseen liittyen
STTK pitää tärkeänä, että ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa nimikesuojattujen ammattiryhmien asemaa tarkastellaan asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Sääntely, nimikesuoja sekä viranomaisvalvonta tulee turvata vähintään nykyisellä tasolla. Jos sääntelyä yhdenmukaistetaan, se tulee toteuttaa siten, että nimikesuojatun ammattihenkilön käyttöoikeus edelleen perustuu rekisteröintiin ja viranomaisvalvontaan.
Lisäksi STTK pitää tärkeänä, että ammattihenkilöiden sääntelyn tulee jatkossakin tapahtua ensisijaisesti ammattihenkilölainsäädännöllä, eikä sääntelyn painopistettä tule siirtää nykyistä laajemmin sosiaali‑ ja terveydenhuollon valvontalakiin.
Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin
