STTK:n lausunto oikeusministeriölle
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi Ahvenanmaan itsehallintolaki. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi neljäs itsehallintolaki. Uudistuksen tavoitteena on uudistaa ja kehittää itsehallintojärjestelmää sekä selkeyttää itsehallintolain nykyistä suhdetta perustuslakiin.
STTK:n keskeiset näkemykset
- STTK katsoo, että työsopimuksia, työehtosopimuksia, sosiaalivakuutusta ja työeläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntövalta on tärkeää säilyttää valtakunnan sääntelyn piirissä kansalaisten yhdenvertaisuuden ja lainsäädännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi. STTK pitää tärkeänä, ettei uudistus johda tosiasiassa työehtojen tai työntekijöiden oikeussuojan heikentymiseen.
- Esityksen vaikutusarvioita tulee kehittää. Esityksessä ei käsitellä tai tunnisteta mahdollisen toimivallan siirron laajempia työmarkkinavaikutuksia koko valtion tasolla. Mahdollinen pirstaloitunut työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö olisi ongelmallinen esimerkiksi työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja yritysten kilpailuolosuhteiden näkökulmasta.
- STTK huomauttaa, että esitystä ei ole valmisteltu hyvää lainvalmistelua koskevien ohjeiden mukaisesti. Esitystä ei ole valmisteltu kolmikantaisesti, vaikka se sisältää työntekijöiden asemaan olennaisesti vaikuttavia työ- ja sosiaalilainsäädännöllisiä esityksiä. Kyse on asioista, joita monilta osin raamittavat sekä kansainväliset ILO-standardit että EU-lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö. Lainvalmistelun puutteita on korjattava jatkovalmistelussa.
STTK katsoo, että mietinnön esitykset mahdollistaisivat osin tulkinnanvaraisin säännöksin toimivallan siirtämistä Suomen eduskunnalta Ahvenanmaan maakuntapäiville tavallisella eduskuntalailla asioissa, jotka koskevat työsopimuksia, sosiaalivakuutusta ja työeläkejärjestelmää. Tämä on ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Yleinen työlainsäädäntö, työehtosopimusjärjestelmä, työsuojelulainsäädäntö ja työeläkejärjestelmä on tärkeää säilyttää valtakunnan lainsäädäntövallan piirissä.
STTK yhtyy työ- ja elinkeinoministeriön näkemykseen siitä, että lainsäädännön muuttaminen ehdotetulla tavalla aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta asianomaisten säännösten sidosryhmille. Työoikeuteen lainsäädäntöalana liittyvät erityispiirteet – yhdenvertaisuus, kolmikantaisuuden varmistaminen, sääntelyn pakottavuus heikoimman osapuolen eli työntekijän eduksi – puoltavat lainsäädäntövastuun yhdenmukaisuutta.
STTK yhtyy sosiaali- ja terveysministeriön näkemykseen siitä, että työsopimuksia koskevan lainsäädäntövallan siirto voi aiheuttaa epäselvyyttä myös sosiaalivakuutuslainsäädännön soveltamisessa, kun työeläkelakien ja työtapaturmalainsäädännön soveltamisala määritellään myös työsopimuslain työsuhteen käsitteen perusteella.
Lainsäädäntövallan siirrolla työsopimusasioissa on kytkentä muun työlainsäädännön valvontaan, kuten työsuojelulainsäädäntöön, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. STTK pitää ongelmallisena, että valvontavastuun tulkinnanvaraisuuden lisääntyminen voisi rajoittaa valvonnan laajuutta ja tehokkuutta yksittäistapauksissa.
Kielikysymysten osalta STTK kannattaa työntekijöiden oikeutta saada työtään koskevista ehdoista tietoa ruotsin kielellä. Esityksen perusteluissa tulisi kuitenkin selventää, että työehtosopimukset eivät ole viranomaismääräyksiä tai ohjeita. Viranomaismääräyksiin liittyvää säännöstä, jonka mukaan käännös on voimassa alkuperäisenä, ei voida soveltaa työehtosopimuksiin, koska oikeuslähteenä voidaan käyttää vain sopimusosapuolten välisen työehtosopimuksen alkuperäistä versiota.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen
