Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa. 

Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneille. Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää AMK-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. 

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi 

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat. 

Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Esitys on ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa 

Ammattikorkeakouluja on päättäjien ja ministeriöiden taholta ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisänneet opiskelijoiden työllistymistä tukevia toimia. Lakiesitys onkin ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. 

Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle, järjestöt ihmettelevät. 

Lisätietoja:

Akava ry 
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 
Ammattiliitto Pro 
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 
Insinööriliitto  
Keskuskauppakamari 
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 
Sivistysala ry 
STTK ry 
Suomen Yrittäjät 
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK 
Teknologiateollisuus ry 
Tradenomit 

Ajankohtaista

21.3.2025

Kelan tes-neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos

Lue
20.3.2025

Maailman parhaat ansaitsevat parempaa – Tehyn kampanja nostaa alan ammattilaisten äänen kuuluviin

Lue
20.3.2025

Tehy: Hallituksen lakiesitys ensihoitajien suojelemiseksi riittämätön – Sote-alan väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan samanlaiset standardit kuin teollisuudessa

Lue
20.3.2025

Sovitun täytyy pitää

Lue
20.3.2025

Tekoäly voi syyllistyä rasismiin, myös työelämässä

Lue
19.3.2025

Inhimillinen työelämä ja tulevaisuudenusko hukassa

Lue
19.3.2025

Mitä Minna Canth tänään tekisi? 

Lue
19.3.2025

Työmarkkinakeskus­järjestöiltä yhteiset näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla

Lue