Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa. 

Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneille. Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää AMK-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. 

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi 

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat. 

Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Esitys on ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa 

Ammattikorkeakouluja on päättäjien ja ministeriöiden taholta ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisänneet opiskelijoiden työllistymistä tukevia toimia. Lakiesitys onkin ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. 

Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle, järjestöt ihmettelevät. 

Lisätietoja:

Akava ry 
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 
Ammattiliitto Pro 
Elinkeinoelämän keskusliitto EK 
Insinööriliitto  
Keskuskauppakamari 
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 
Sivistysala ry 
STTK ry 
Suomen Yrittäjät 
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK 
Teknologiateollisuus ry 
Tradenomit 

Ajankohtaista

18.9.2025

Ammattiliitto Pro otti edelläkävijän roolin vastuullisuudessa

Lue
17.9.2025

SuPerin Inberg: Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen päivystys on potilasturvallisuusasia

Lue
17.9.2025

Miksi koulutettu maahanmuuttajanainen ei saa Suomessa töitä?

Lue
16.9.2025

SuPer korostaa lasten ja nuorten turvallista lääkehoitoa – SuPerin työryhmä sai tunnustuksen

Lue
16.9.2025

Järjestöjen uusi giljotiinileikkaus peruttiin, kaaos edelleen näköpiirissä

Lue
16.9.2025

30 vuotta paremman eurooppalaisen työelämän puolesta

Lue
16.9.2025

Hyvinvointialueiden säästöt kuormittavat henkilöstön jaksamista – rahoitusmallia tarkasteltava uudelleen

Lue
12.9.2025

Tehyn johto soteministeri Grahn-Laasoselle: Raskaussyrjintä riivaa sote-alaa jo nyt, ja lakimuutos lisäisi sitä entisestään

Lue