STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
1. Toimet, joilla lisätään kestävää kasvua, investointeja ja alueiden elinvoimaa
Ohjelmassa on paljon viittauksia hallituksen muihin, samanaikaisesti käynnissä oleviin ohjelmatöihin. Vaikka ymmärrämme päällekkäisistä ohjelmista syntyvät synergiat ja mahdollisuudet, ne eivät kuitenkaan lisää konkretiaa Itäisen Suomen ohjelmaan.
Suomen TKI-tavoitteen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on tärkeää huomioida myös tässä yhteydessä. Tavoitteen kansallisessa saavuttamisessa olennaista on, että TKI-panostukset kasvattavat yksityisiä investointeja. Niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin myös julkisia pääomasijoituksia. Tavoitteen toteutuminen puolestaan edellyttää riittävää osaavan työvoiman saatavuutta. Näemmekin, että TK-tukia tulee itäisessä Suomessa kohdentaa myös perustutkimukseen ja tutkimusyhteistyöhön.
STTK katsoo, että määräaikaisen erityistalousalueen perustaminen on kannatettava ja hyvin perusteltu kokeilu, samoin kuin vihreän siirtymän hankkeiden tukeminen.
2. Toimet, joilla lisätään puhtaan energian mahdollisuuksia ja digitaalista puhdasta kasvua
Itäisessä Suomessa tulisi panostaa selvästi enemmän vihreän kasvun vaatimaan osaamiseen ja koulutukseen, vihreän siirtymän investointien ollessa haasteellisia esimerkiksi tuulivoiman osalta. Osaavan työvoiman tarve on jo nyt merkittävä tekijä investointikohteita valittaessa. Sen saatavuuden lisääminen antaisi itäiselle Suomelle kasvun eväitä tulevaisuuteen.
Panostus osaamiseen auttaisi myös työllisyysasteen nostamisessa ja pitäisi mahdollisimman monen ihmisen mukana vihreän siirtymän teollisessa murroksessa itäisessä Suomessa.
STTK kannattaa Fingridin investointikyvystä huolehtimisesta.
3. Toimet, joilla lisätään kestävän matkailun vetovoimaa
STTK kannattaa ehdotettuja toimenpiteitä. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että Metsähallitus tarvitsee riittävät resurssit alueella olevien kohteiden ylläpitoon.
4. Toimet, joilla lisätään osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta
TKI-tavoitteiden toteutuminen edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta. Osaamistason nosto edellyttää pitkäaikaisia panostuksia koulutukseen ja väestön koulutustason nostamiseen. Suomi tarvitsee lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja ja niitä tulisi riittävässä määrin kohdentaa itäiseen Suomeen.
STTK kannattaa lämpimästi kansainvälisten opiskelijoiden juurtumisen edistämistä rekrytoinnin sujuvoittamista ja veto- ja pitovoiman edistämistä. Kuitenkin monet hallituksen maahanmuuttoa koskevista toimista heikentävät Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien ja opiskelijoiden silmissä. Työvoiman saatavuutta vaikeuttavat kotoutumiseen tehdyt leikkaukset. Kotoutumispalvelut ovat jatkossa osa kuntien elinvoimatyötä, osaavan työvoiman saatavuutta ja väestökehitystä. Työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle kunnilla on mahdollisuus kehittää koulutuksesta, elinkeinopalveluista sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluista kokonaisuus, joka edistää työpaikkojen syntymistä ja tukee nopeaa työllistymistä sekä työvoiman saatavuutta kunnan alueella. Ohjelma ei kuitenkaan anna yhtään konkreettista esitystä, miten näitä hallituksen toimien aiheuttamia haasteita voidaan itäisessä Suomessa ratkaista.
5. Toimet, joilla lisätään koko Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta
STTK kannattaa esitettyjä selvityksiä ja toivoo niiden johtavan konkreettisiin toimiin. STTK haluaa muistuttaa, että myös vähäliikenteisen tieverkon ja rataverkon kunnossapito on osa huoltovarmuutta. 3G-verkon poistuminen käytöstä voi olla riski haja-asutusalueilla ja eritysesti maa- ja metsätaloudessa eikä tue huoltovarmuuden ylläpitoa.
6. Toimet, joilla lisätään alueiden (fyysistä ja digitaalista) saavutettavuutta
Väyläverkoston toimivuus on Suomen kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Pääväylät ovat palvelutason kannalta hyvin keskeisessä roolissa, mutta huomiota on kiinnitettävä myös pääväylien ulkopuolelle, erityisesti itäisessä Suomessa, jossa logistiikkayhteydet ovat haasteelliset. Alemman asteisen tieverkon ja rataverkon kunto ja kapasiteetti ovat keskeisiä elinkeinoelämän kannalta. Yksityistieavustusten riittävä taso tulee turvata alueella.
Muuttunut geopoliittinen tilanne ja Saimaan kanavan poistuminen käytöstä on kasvattanut tarvetta suuremmalle tie- ja ratakapasiteetille erityisesti Itä-Suomessa. Tieverkon huono kunto vaikuttaa teollisuuden raaka-aineiden saantiin ja maaseudun elinvoimaan. Erityisesti metsä- ja elintarviketeollisuus nojaavat maaseudulta saataviin raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin. Teollisuuden jo tehdyt ja mahdolliset uudet investoinnit laajasti eri puolille Suomea vaativat raaka-aineiden kuljettamista jatkojalustukseen ja tiestön liikennöitävää kuntoa. Esitetyt panostukset ovat kannatettavia, mutta varmasti lisääkin tarvitaan.
Tietoverkkoihin panostaminen on kriittinen menestystekijä koko Suomessa, mutta erityisesti koko pitkällä itärajalla ja Pohjois-Suomessa. Mobiiliverkkojen kehitys alueilla on osin rajoitettua ja monen maakunnan alueella puhelinverkkoyhteydet ovat heikot 3G-verkon alasajon seurauksena. 4G-verkon kuuluvuus koko Suomessa ja 5G-verkon kuuluvuuden kasvu tukee elinkeinoelämää erityisesti haja-asutusalueella mutta myös alkutuotantoa. Maaseuturahastosta varatuista 53 miljoonasta eurosta on pyrittävä edistämään alueen laajakaistayhteyksiä. Viime kädessä valtion on varmistettava mobiiliverkkoyhteydet itäisen Suomen alueilla, jos ne eivät markkinaehtoisesti rakennu.
Lisätietoja STTK:ssa: Ulla Hyvönen